Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan uuteen keskustaan kuluu iso kasa rahaa – Toriparkki on ikuisuuskysymys

Uudet asukkaat tuovat mukanaan lisää palveluja.

Keskikaupungin kehittäminen vaatii merkittäviä investointeja. Kaupunki käyttää kaavoituksen avulla saamiaan maankäyttökorvauksia infran rakentamiseen ja tontinmyyntituloja kaupunkialueen kehittämiseen.

Maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki korostaa, että asukasmäärän kasvattaminen on nykyisten keskikaupunkilaisten etu.

– Muutokseen tarvitaan iso kasa rahaa. Uusi asuminen tuo keskustaan volyymiä, joka tuo mukanaan liiketilaa ja palveluita.

Kaupunki ei rakenna keskikaupungille tai muuallekaan, vaan ainoastaan mahdollistaa rakentamisen kaavoittamalla, myymällä omistamiaan tontteja ja tekemällä infran.

– Palvelut tarvitsevat käyttäjiä eli asukkaita tarvitaan, jotta voidaan kehittää palveluja.

Monet keskikaupungilla tekeillä olevat hankkeet kuten linja-autoaseman ja muun Engelinrannan rakentaminen ja erityisesti toriparkki ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä.

On kysytty, mihin perustuu käsitys, että keskikaupungille olisi tulossa tuhansia uusia asukkaita.

– Olemme epäonnistuneet tiedottamisessa, jos kaupunkilaisilla on käsitys, että yritämme keinotekoisesti luoda kysyntää. Keskustan tonteilla on koko ajan menekkiä, samoin uusilla keskusta-asunnoilla, Lähteenmäki pohtii.

Hämeenlinnassa on tekeillä uusi keskustavisio. Edellinen valmistui 2014. Sen visioista ovat jo toteutumassa mm. Asemanranta ja osia Engelinrannasta.

Myös ns. ykköskortteli on ottamassa askelia eteenpäin ja sitä myötä myös kävelykatu Reskan toisella puolella oleva kakkoskortteli.

 

 

 

Useat suunnitelmat ovat itse asiassa toteutuneet nopeammin kuin vuonna 2014 ennustettiin.

– Asemanranta käynnistyi nopeasti ja linja-autoasemallakin kaavatyö on jo ehdotusvaiheessa. Goodmanin tuntumaan suunnitellut asuintalot ovat toteutuneet.

Keskustan kehälle Vanajanrantaan on noussut alueen kakkososa. Keinusaari kakkosen kaavanmuutos tiivistää aluetta ja siellä on infra jo valmiina.

 

Arkkitehti Tommi Terästö huomauttaa, että uusi keskustavisio on muutakin kuin asumista. Rantojen virkistyskäyttöä tarkastellaan, samoin tutkitaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä esteettömyyttä keskustassa.

Kaupunkikeskusta voidaan yksinkertaistaa neljään akseliin – historia pohjoiseen, kulttuuri itään, virkistys etelään ja kauppa länteen päin torilta.

Kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri huomauttaa kuitenkin, että ensin on ratkaistava kaksi peruskysymystä.

– Miten järjestetään asukas- ja toimitilapysäköinti sekä linjanveto siitä, käytetäänkö infraa viihtyisyyteen, puistomaisuuteen ja olohuonemaiseen oleskeluun sekä kevyeen liikenteeseen.

Kun näistä on saatu aikaan poliittiset päätökset, nähdään, mitkä alueet alkavat kehittyä.

 

Arkkitehti Johanna Närhen ja laajan ohjausryhmän valmisteleman keskustavision tarkoitus on luoda kokonaiskuva käynnistä olevista ja tulevista hankkeista. Tavoitteena on asumisen ja palveluiden sekoittunut korttelirakenne.

Kevään kuluessa valmistuva visio ei kuitenkaan aikatauluta hankkeita.

Yhtenä uutena avauksena visioon ehkä nostetaan nykyisen Viipurintien terveysaseman alueen kehittäminen.

– Se voisi olla asumista, toimistoja ja palveluita ja terveysasemakin voisi jatkaa siellä. Erittäin kiinnostava alue joka tapauksessa.

Nyt tekeillä oleva visio tähtää vuoteen 2035. Se ei loppujen lopuksi ole kovin kaukana, 16 vuoden päässä. HÄSA

 

Linnankadun väestönsuojan sisäänkäynnin kohdalta voitaisiin ehkä ajaa torin alle kaavailtuun pysäköintiluolaan.

 

Toriparkki pysyy Hämeenlinnan ikuisuuskysymyksenä

Keskikaupungin pysäköintiratkaisusta on vuosien varrella tehty useitakin päätöksiä. Ne eivät toistaiseksi johtaneet toteutukseen.
Toriparkkiin ei ole löytynyt rahaa. Ns. hajautetun ratkaisun ongelma oli, että Eteläkadulle ei mahdu parkkitaloa ja Kaivoparkki on liian kaukana.

Nyt ratkaisua yritetään taas kaupunginvaltuuston marraskuussa 2016 tekemän päätöksen pohjalta.

– Pysäköintilaitos maan päälle tai alle. Tosin maan päältä tilaa ei näytä löytyvän. Tämä päätös on oleellinen, kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri korostaa.

Tosin keskustaa voidaan kehittää ilman sitäkin, mutta silloin sinne ei tule toivottua määrää asunto- ja toimistorakentamista,

Periaatteessa rakennuskohteen on osoitettava rakennuslupavaiheessa pysäköintijärjestelyt omalta tontilta tai muualta, jolloin paikoista suoritetaan korvaus.

Ykköskorttelissa on ollut myös liiketilojen vaatimaa pysäköintiä, joka häviää uudistuksen myötä joka tapauksessa.

– Ykköskorttelin asukas- tai asiointipysäköintiä ei voi osoittaa Kaivoparkkiin, koska Hämeenlinnassa ei haluta kävellä asioimaan korttelien päästä, Majuri toteaa.

Arkkitehti Tommi Terästö arvioi, että nykyistä suurempi rakennusoikeus mahdollistaisi korttelin toimintojen monipuolisemman ja kaupunkikuvallisesti laadukkaamman kehittämisen.

 

Autojen saaminen pois torilta ja lähikaduilta tarkoittaa myös sitä, että aluetta voitaisiin kehittää kevyen liikenteen, pyöräilyn ja jalankulun näkökulmasta.

Kaupunginhallitus esittää nyt kaksitasoista toriparkkia. Kaupungin valtuusto käsittelee mahdollisen toriparkin laajuutta tammikuun lopussa.

Jos asia etenee, selvitetään löytyykö hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Vasta sen jälkeen syksyllä valtuusto ratkaisee, tehdäänkö toriparkki vai ei. HÄSA

 

Lue myös: Keskikaupungin asukasyhdistys tekisi Etelärannasta puiston – “Pienuus, kauneus ja viihtyisyys ovat Hämeenlinnan valtteja”