Kanta-Häme

Hämeenlinnan vankilan vartijat huolissaan jaksamisestaan

Hämeenlinnan vankilan vartijat ovat huolissaan työmäärän kasvusta, kun lakisääteiset tehtävät säilyvät ennallaan, mutta väki vähenee säästöjen takia.

Myös viestinnässä vankilan sisällä on toivomisen varaa.

– Ymmärrämme säästöt, mutta eri asia on, miten asiat kerrotaan henkilökunnalle, sanoo Vankilavirkailijain liiton (VVL) Hämeenlinnan osaston puheenjohtaja, luottamusmies Seija Mäenpää.

Hänen mielestään Rikosseuraamuslaitoksen (rise), jonka alaisuuteen kaikki vankilat kuuluvat, toimintatapa on vanhakantainen. Vankilan nykyisen johtajan Samuli Laulumaan kanssa hänen mukaansa on neuvotteluyhteys, ja hän toivoo, että johtaja kuuntelee alaisiaan. Useat asiat tosin vaikuttavat ennalta päätetyiltä.

– Meillä on kuitenkin vaikutelma, että asioita saataisiin parannettua. Johanna Schugk-Laulumaan ollessa määräaikainen johtaja meillä oli työrauha ja toivomme sitä vastedeskin, Seija Mäenpää sanoo.

Henkilökunta hyvissä väleissä

Hän ja toinen VVL:n luottamusmies Toni Vähämäki kertovat, että henkilökunnan keskinäiset välit ovat olleet hyvät koko ajan.

– Vastoinkäymiset ovat vain vahvistaneet yhteishenkeä, Toni Vähämäki painottaa.

Hämeenlinnan vankila on ollut useita vuosia julkisuudessa edellisen johtajan ja joidenkin vartijoiden välisten katkerien kiistojen takia. Asioita ratkottiin oikeudessa asti.

Vankilanjohtajan hyllyttämisen jälkeen vankila oli pari vuotta ilman vakituista johtoa, mikä Seija Mäenpään mukaan haittasi päätöksentekoa. Asioita ei uskallettu päättää.

Säästöistä kertyikin ylitöitä

Seija Mäenpää ja Toni Vähämäki kertovat, että kahden viime vuoden aikana tehtyjen suurten henkilöstösupistusten seurauksena nyt tehdään paljon ylitöitä.

– Kahdessa vuodessa säästettiin 800 000 euroa henkilöstökuluja. Ketään ei irtisanottu, mutta lähtevien tilalle ei myöskään palkattu ketään, he kertovat.

Esimerkiksi vartijoiden määrä väheni säästöissä 12 prosenttia. Vartijat tekevät jaksotyötä, jossa on kaksi kolmen viikon jaksoa. Toisessa jaksossa tunteja voi olla enemmän, toinen on tasaava.

Noin 110 hengen porukalle on nyt kertynyt kuuden viikon jaksossa pahimmillaan 3 000 tuntia ylitöitä. Keskiarvo on vajaat 1000 tuntia jaksossa.

Tämä tietenkin rasittaa työssä olevia ja syö säästöjä. Hämeenlinnassa on säästetty kaksinkertaisesti se, mitä muissa vankiloissa keskimäärin. Säästötavoitteet on määritellyt rise.

Hämeenlinnan vankilalla on erityispiirteitä

– Hämeenlinna on erityinen vankila, kun täällä on paljon naisia, täällä on vankisairaala ja tämä on paljuvankila, Seija Mäenpää sanoo.

Vankisairaala teettää ylimääräistä työtä, kun vankeja pitää käyttää lääkärissä ja keskussairaalassa. Mies- ja naisvangit on pidettävä erillään, mikä myös lisää työtä ja jännitteitä.

Paljuvankila tarkoittaa vanhanaikaista laitosta, jonka selleissä ei ole vessoja. Öiseen aikaan vangit on päästettävä vessaan tai heidän on tehtävä tarpeensa muoviastioihin sellin nurkassa. Vessakäynnit työllistävät.

– Meillä on päivävuorossa yksi vartija noin 30 vangin osastoa kohti. Ruokatunnilla valvottavana on kaksi osastoa, kun pitää tuurata syömässä käyviä, Seija Mäenpää kertoo. Hän arvelee, että tulevaisuudessa on kokonaan vartijattomia vankilaosastoja.

Toni Vähämäki sanoo, että viisi vuotta sitten 80 prosenttia vankien sairaalareissuista oli vartioituja. Jos vanki joutui jäämään sairaalaan, siellä oli myös vartija. Nyt suhdeluku on päinvastainen, eli vain harvoja vankeja vartioidaan sairaalassa.

Luottamusmiehet sanovat, että vankien fyysinen ja psyykkinen kunto ovat heikentyneet tuntuvasti viime vuosien aikana.

– Vankila on siviileille vieras maailma, vaikka onkin yhteiskunta pienoiskoossa. Täällä ongelmat kärjistyvät, Seija Mäenpää sanoo. (HäSa)