Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan vapaakirkossa kokoontuu sunnuntaisin pieni yhteisö – Karen-baptistit unelmoivat omasta seurakunnasta

Yli 10 vuotta Hämeenlinnassa toiminut karen-baptistiyhteisö haluaa muistaa, mistä he tulevat ja keitä he ovat.
Hämeenlinnalaisen Poe Lawin mukaan eri kaupunkien karen-baptistiyhteisöt tekevät aktiivisesti yhteistyötä. Kuva: Pekka Rautiainen

Monikaan hämeenlinnalainen ei välttämättä ole ikinä kuullut kaupunkinsa karen baptistiyhteisöstä.

Hämeenlinnan karenit ovat alun perin Myanmarin, eli entisen Burman alueelta väkivaltaisuuksia paennutta kansaa.

Baptismin juuret karen-kansan keskuudessa ovat 1800-luvun alussa, jolloin ensimmäisiä kareneita käännytettiin baptismiin eurooppalaisten ja amerikkalaisten lähetyssaarnaajien toimesta.

Hämeenlinnalainen Poe Law tuli vuonna 2008 kiintiöpakolaisena kaupunkiin yhdessä perheensä kanssa.

Law’n mukaan kaupungin karen-baptistiyhteisö sai alkunsa 4 perheen yhteistyöstä vuonna 2009. He ryhtyivät kokoontumaan, sillä halusivat puhua Raamatusta ja ylläpitää omaa kulttuuriansa.

Nykyään kaupungin karen-baptistiyhteisö on noin 20 ihmisen kokoinen.

Hämeenlinnan yhteisö on osa Suomen laajuista karen-baptistiseurakuntayhteisöä.

Kaikki ovat tervetulleita

Karenilaisten baptistiyhteisö pitää jumalanpalveluksiaan Hämeenlinnan vapaaseurakunnan tiloissa joka sunnuntai kello 9.30.

Vapaaseurakunnan tiloissa he ovat toimineet vuoden 2012 kesäkuusta lähtien, jota ennen he kokoontuivat monissa muissa tiloissa. Vapaaseurakunta tarjoaa tilojansa ilmaiseksi karen-baptistiyhteisölle, mutta unelmana ovat yhteisön omat tilat.

 


”Haluamme heidän tietävän mistä me tulemme ja keitä me olemme.”


 

Jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille. Usein ne pidetään kareninkielellä, mutta jos suomenkielisiä vieraita on käymässä, he yrittävät myös tulkata palvelusta suomeksi.

Vaikka Hämeenlinnan yhteisö on pieni, on kareneilla paljon toimintaa sen sisällä.

– Jumalanpalveluksissa opetamme Raamatun kertomuksia. Meillä on myös pyhäkoulutoimintaa nuorille lapsille. Lisäksi yhteisössä kokoonnutaan keskustelemaan uskonnosta, Law kertoo.

Karenien historiaa ei käsitellä jumalanpalveluksissa, sillä siellä puhutaan uskonasioista: mitä elämä on ja mitä sen jälkeen tulee.

Muuten he kyllä haluavat opettaa lapsilleen kansansa historiaa ja kieltä.

– Haluamme heidän tietävän mistä me tulemme ja keitä me olemme.

Unelmana oma seurakunta

Law on toiminut aikaisemmin Hämeenlinnan karen-baptistiyhteisön johtajana, mutta nykyään yhteisöä johdetaan yhteisvoimin.

Hän opiskelee tällä hetkellä teologiaa, eikä aika riitä enää johtamaan omaa yhteisöä. Tulevaisuudessa hän on kiinnostunut johtamaan Hämeenlinnan yhteisöä jälleen. Se on kuitenkin yhteisön päätettävissä.

Vaikka Hämeenlinnan yhteisö ei ole enää hänen johdossaan, on hänet silti valittu Etelä-Suomen karen-baptistiyhteisön puheenjohtajaksi.

 


Myös Hämeenlinnan yhteisön tavoitteena on saada oma seurakuntansa kaupunkiin.


 

Hämeenlinnan karen-baptistiyhteisö tekee yhteistyötä monien Etelä-Suomen kaupunkien karen-baptistiyhteisöjen kanssa. He kiertävät kuukausittain kaupunkeja, ja pitävät kokouksia paikkakunnan karenien kanssa.

Etelä-Suomessa baptistiyhteisöt ovat suunnitelleet perustavansa seurakuntia omiin kaupunkeihinsa. Tällä hetkellä ne kaikki toimivat koko Suomen laajuisena seurakuntana.

Myös Hämeenlinnan yhteisön tavoitteena on saada oma seurakuntansa kaupunkiin.

Yhteisölle tärkeintä Law’n mukaan on auttaa toisia ihmisiä, sekä opettaa löytämään oikean polun elämälle.HäSa

Karenit

Karenit ovat Myanmarin toiseksi suurin etninen ryhmä. Heitä on arviolta 8–10 miljoonaa maailmassa.

Kaikki karenit eivät ole baptisteja, esimerkiksi valtaosa heistä on buddhlaisia.

Karenien KNU-järjestö on taistellut vuosikymmeniä Myanmarin hallintoa vastaan oikeuksiensa puolesta. Tämän vuoksi kymmenet tuhannet karenit ovat paenneet maasta.

Päivän lehti

4.8.2020