Hämeenlinnan Verkatehtaalla toivottiin elinkeinoelämää mukaan lapsipolitiikkaan – Grahn-Laasonen: "Aikuisten pitää olla valmiita kuuntelemaan"

– On syytä kysyä, mitä lapsi haluaa ja millaisessa maailmassa hän elää. Heitä pitää kuulla ja ymmärtää paremmin, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Hän oli mukana Verkatehtaalla järjestetyssä Ääni18 – lapsen oikeuksien foorumissa maanantaina. Vanajasalissa Grahn-Laasosen kanssa kuluvan hallituskauden lapsipolitiikasta keskusteli perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).

Ministerien mielestä on hyvä, että lasten mielipidettä ja osallisuutta arvostetaan entistä enemmän. Grahn-Laasonen nostaa esimerkiksi koululaiskyselyn, josta selvisi, että lapset haluavat harrastaa esimerkiksi parkouria ja elokuvaa.

– Tämä yllätti, eikä nyt juuri mikään tue näitä harrastuksia. Kun halutaan lapsen oikeuksien toteutuvan, aikuisten pitää olla valmiita kuuntelemaan ja muuttamaan asioita tarvittaessa

Saarikon mukaan lapsia pitää kuulla myös esimerkiksi koulukodeissa, mitä aletaan valmistella Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Hänen mielestään kyselyitä tarvitaan lisää, ja lapsifoorumeita voisi järjestää myös alueellisesti.

Lapsen oikeudet esillä vaaleissa

Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista lapsistrategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa. Verkatehtaalla keskustelleet ministerit toivovat, että tuleva hallitus jatkaa vaalien jälkeen lapsistrategian tekemistä.

Sanni Grahn-Laasosen mielestä Suomi on monella tapaa erinomainen paikka lapsille, mutta edelleen epäonnistutaan rankasti huono-osaisimpien lapsiperheiden auttamisessa.

– Ongelmat kasautuvat. Palvelujärjestelmässämme on tuhannen taalan kysymys, miten voimme auttaa pahimmissa ongelmissa olevia lapsiperheitä.

Ministerit uskovat, että lapsen oikeudet, syntyvyys ja perhevapaauudistus puhuttavat kaikissa puolueissa tulevissa eduskuntavaaleissa. Annika Saarikko toivoo, että päätöksiä tehtäisiin pitkällä aikajänteellä.

– Tässä ajassa on niin paljon epävarmuutta, ettei sitä pitäisi lisätä politiikalla. Ikääntyvässä Suomessa pitää huolehtia siitä, ettei nuoren ja pienen sukupolven ääni hukkuisi.

Lapsiystävällistä työelämää kaivataan

Verkatehtaalla lapsipolitiikan yhteiskunnallisesta merkityksestä keskustelivat myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman. Molempien mielestä lapsipolitiikkaan tarvitaan mukaan talous- ja elinkeinoelämää.

Kurttila uskoo, että elinkeinoelämä pitäisi pyytää mukaan neuvottelupöytiin. Hän on itse pyytänyt lapsiasiain neuvottelukuntaan Suomen Yrittäjät ja SAK:n.

– Työelämä haastaa lapsitoimijat. Talouden lisäksi täytyy saada tiede mukaan.

Korkmanin mukaan esimerkiksi päivähoitoratkaisujen pitäisi tukea perheen ja työn yhteensovittamista.

– Tämä on myös yritysten kannalta tärkeää, koska he kaipaavat osaavaa työvoimaa, joka jää helposti pulaan.

Sanni Grahn-Laasosen mielestä syntyvyyskeskustelussa pitäisi päästä pois jatkuvasta huonosta omatunnosta ja keskittyä siihen, mitä voidaan tehdä lapsiystävällisen arjen puolesta.

– Esimerkiksi työelämä voisi joustaa enemmän eri tilanteissa, kuten myös päiväkotien hakuajat. Jokainen voisi muistaa kertoa myös lapsiperhearjen hyvistä puolesta.

”Eduskuntavaaleista lapsipolitiikan vaalit”

Sixten Korkmanin mielestä lapsipolitiikkaa ei ole laitettu tarpeeksi etusijalle usean hallituksen aikana. Hän pitää lähiaikojen erehdyksinä subjektiivisen päivähoito-oikeuden leikkaamista ja päiväkotiryhmien kasvattamista.

Korkman muistuttaa, että ennaltaehkäisevä toiminta saattaa aluksi lisätä menoja mutta tulee pidemmällä aikavälillä reippaasti halvemmaksi.

– Varhaiskasvatusta priorisoisin aina. Tiedämme tutkimusten perusteella, että siellä tuotto on poikkeuksellisen suuri, Korkman sanoo.

– Minusta nyt olisi oikea paikka tehdä seuraavista eduskuntavaaleista lapsipolitiikan vaalit. Nyt ilmapiiri olisi otollinen, kun syntyvyysluvut ovat järkyttäneet kansakuntaa. _HäSa