Kanta-Häme

Hämeenlinnan ydinkeskusta laajenee itään

Tiivistäminen ja keskustan laajentaminen.

Siinä ovat kantakaupungin yleiskaavasuunnittelun avainsanat. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki kertoo, että Hämeenlinnan keskustaa aiotaan tulevaisuudessa laajentaa nimenomaan itään.

– Kaupunki haluaa yhdistää keskustan ja rautatien niin, että esimerkiksi aseman seutu on tulevaisuudessa selvästi keskustaa.

Itään pystytään laajenemaan senkin takia, että siellä on rakentamatonta maata, kuten Asemanranta.

Nythän suunnitellaan lisäksi, että uusi keskussairaala sijoittuisi radan varrelle Viipurintien ja Harvialantien risteyksen tuntumaan, ja tämä ratkaisu olisi omiaan liittämään kaupungin itäpuolta keskustaan.

Lähteenmäki tervehtii tyytyväisenä sairaalasuunnitelmaa, sillä se toisi paljon parannusta kaupunkirakenteeseen.

– Kyllä tämä on ehdotetuista sairaalapaikoista selvästi paras. Se tuo työpaikkoja sinne minne pitäisi eli radan varteen keskustaan. Se toisi keskustaan paljon elinvoimaa.

Tosin jotta liikennepuoli toimisi, tarvittaisiin Paasikiventien jatke, joka yhdistäisi Paasikiventien radan ali Harvialantiehen. Toisaalta Paasikiventien jatke on ollut yleiskaavassa jo vuodesta 1957 lähtien, ja on tietysti myös nyt suunnitteilla olevassa kaavassa.

Kaupunki laajenee itään myös silloin, kun Asemanrantaa aletaan rakentaa. Alueen suunnittelu on asemakaavavaiheessa.

Itse ruutukaavakeskusta laajenee, kun Engelinrantaa päästään rakentamaan. Valtuusto on hyväksynyt asemakaavan, mutta siitä tehty valitus on vielä hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

Keskustan lisäksi asutusta pyritään lisäämään keskustan laidoilla eli Hätilässä, Papinniityssä, Ojoisilla, Kaurialassa, Myllymäessä ja Kankaantaustassa.

– Nämä ovat keskustan lähellä olevia pientaloalueita, joilla on hyvät palvelut. Ne ovat elinvoimaisia ja niillä on hyvä identiteetti. Oletamme, että ihmiset haluavat muuttaa tällaisille alueille.

Asutusta voidaan lisätä jakamalla isoja pientalotontteja pienemmiksi. Se on Lähteenmäen mielestä perusteltua siksikin, että alueilla on kadut ja vesijohdot valmiina.

Lisäksi Myllymäkeen ja Kankaantaustaan voitaisiin saada lisää kerrostaloja rakentamalla niitä suojaviheralueelle moottoritien varrelle.

Kerrostaloja voitaisiin rakentaa myös Idänpäähän eli kolmioon, jota rajaavat Harvialantie, Viipurintie ja 10-tie (Tuuloksentie).

– Kaavasta on poistettu pientalomerkinnät eli siellä nykyisiä pientaloja voitaisiin korvata kerrostaloilla.

Yleiskaavaluonnos sisältää kaksi uutta siltaa, joista kumpikin on ollut mukana aiemmissakin suunnitelmissa.

Toinen on Kantolan silta, joka yhdistäisi Visamäen Kantolaan. Edellisessä yleiskaavassa (1983) se oli merkitty kevyen liikenteen sillaksi, mutta uudessa luonnoksessa ajoneuvosillaksi.

– Se parantaisi strategisia yhteyksiä, esimerkiksi yhteyttä Visamäestä asemalle, mutta siitä ei tulisi pääväylää, Lähteenmäki sanoo.

Toinen silta olisi Lukiokadun kevyen liikenteen silta keskustasta Asemanrantaan. Silta on ollut esillä aiemmissa keskustan kehittämissuunnitelmissa.

Koko kantakaupungissa aiotaan kiinnittää huomiota myös viheralueisiin ja erityisesti siihen, että yhdeltä viheralueelta pääsisi sujuvasti toiselle.

– Periaatteena on, että jokaiselta asuinalueelta pääsisi helposti viheralueelle ja uimaan!