fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan Ykköskorttelin uudet rakennukset ja liiketilat kutistuvat: "Ei ole mitään järkeä alkaa piirtää uutta Goodmania"

Keskeiset kiinteistöt omistava Raimo Sarajärvi sanoo, että hämeenlinnalaisten on ihan turha ajatella, ettei kaupungissa tapahdu mitään, kun ei toriparkkia tule.
City Kauppapaikat Oy:n seinäjokelainen toimitusjohtaja Raimo Sarajärvi kertoo tavoittelevansa Ykköskorttelista nyt etenkin asuntokorttelia. Kaksi kuukautta sitten hän puhui elinkeinoyhtiö kutsumana Business Parkissa. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan ydinkeskustan niin sanotun Ykköskorttelin rakentamisen suunnittelu jatkuu uudelta pohjalta. Entiset Sokoksen ja Centrumin tavaratalot omistava City Kauppapaikat Oy lähtee siitä, että kortteliin rakennetaan selvästi aiemmin suunniteltua vähemmän.

– Hämeenlinnassa tehty pysäköintiratkaisu vaikuttaa niin, ettei sinne voi rakentaa niin paljon kuin kaavailimme. Taloista tulee pienempiä ja sillä hyvä. Tällä hetkellä puhutaan maksimissaan 20 000–22 000 kerrosneliömetristä, sanoo Hämeen Sanomille toimitusjohtaja Raimo Sarajärvi.

Kaupungin ja ykköskorttelin kiinteistönomistajien pari vuotta sitten tekemässä asemakaavan käynnistämissopimuksessa asetettiin uuden rakennusoikeuden tavoitteeksi 40 000 kerrosneliömetriä. Entiset tavaratalot ovat yhteiskooltaan noin 15 000 kerrosneliötä.

Uutta on myös se, että omistajayhtiö on luopunut tavoitteesta saada huomattavan paljon uutta liiketilaa kortteliin. Siihen havitellaan nyt lähinnä asuntokorttelia.

– Eihän siinä muulle ole kysyntää, Sarajärvi sanoo. Yhtiö ei hae aktiivisesti tulijoita mahdollisiin liiketiloihin.

– Ei ole mitään järkeä rakentaa liiketilaa ja alkaa piirtää uutta Goodmania. Se, että liikkeet siirtyvät kaupungin sisällä paikasta toiseen, ei vie kaupunkia kauheasti eteenpäin. Sitä Hämeenlinnassa on jo tehty, ja siitä pitäisi jotain oppia. Ei se ole tätä päivää enää.

Entisen Sokoksen kiinteistön oston jälkeen, kesällä 2016, Sarajärvellä oli vielä uskoa Hämeenlinnan kaupalliseen keskustaan. “Loputtomiin ei voi jatkua niin, että kaupungin keskusta kumisee tyhjyyttään, mutta laidat ovat täynnä. Kauppa palaa lopulta aina keskustaan”, hän sanoi haastattelussa.

Joulukuussa 2017 tekemässään asemakaavan muutoshakemuksessa City Kauppapaikat kertoi liikerakentamisen tavoitteeksi korttelissa noin 10 000 kerrosneliötä, eli neljänneksen koko määrästä.

Autopaikkoja sovitellaan taas tontille

Kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa, ettei toriparkin rakentamispäätökselle ole edellytyksiä ja että keskusta-alueen kaavoitusta jatketaan aiempien päätösten mukaisesti.

Tuon jälkeen on pidetty ensimmäinen kaavakokous kaupungin ja City Kauppapakkojen edustajien kesken. Yhtiö on pestannut yksityisen suunnittelijan, joka on eri kuin edellisellä kerralla.

Sarajärven mukaan nyt selvitetään, millainen rakentaminen kannattaa.

– Selvitetään, minkä verran sinne tulisi normaaliasuntoja ja minkä verran esimerkiksi hoiva-asuntoja ja asuntoja opiskelijoille. Tuosta ja siitä, tuleeko myös hotelli, riippuu tontille tarvittavien autopaikkojen määrä.

Juuri samansisältöisestä rakentamisesta Lappeenrannan entisen Centrumin alueelle Sarajärvi puhui haastattelussa elokuussa.

Valtuusto linjasi, että kaavoitushankkeiden velvoitepaikat osoitetaan tonteille ja olemassa oleviin pysäköintilaitoksiin.

– Pysäköintiratkaisu pitää löytää lähinnä omalta tontilta, ja sitten on tietysti mahdollisuus tukeutua myös Kaivoparkkiin jollakin tavalla, sanoo Ykköskorttelista kaupungin arkkitehti Jari Mettälä.

Vain Sarajärven yhtiön kanssa edetään nyt

Kaupungin ensi vuoden talousarviossa keskustan asemakaavoitusten edistäminen on keskeisiä asioita. Kaavoitus on aikataulutettu vuosille 2021 ja 2022, ja valmius infran eli kunnallistekniikan tekoon olisi vuonna 2023.

Tällä hetkellä ei kaavoitusprosessi etene muiden ydinkeskustan kiinteistönomistajien kuin City Kauppapaikkojen kanssa. Kopinkulman omistava Vekka Capital ilmoitti loppukesällä panevansa omat laajennussuunnitelmansa jäihin, kun toriparkkia ei rakenneta.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoo, että Ykköskorttelin aiempia selvityksiä “varmaan käytetään jonkin verran hyödyksi”.

– Mutta kyllä tässä kaavoituksessa lähdetään nyt kokonaan miettimään asiaa uudestaan. Omistajalle ratkaisevaa on, mikä voidaan taloudellisesti toteuttaa, ja kaupungin kannalta keskeinen on kaupunkikuva.

Selvältä kuitenkin näyttää, että liiketilojen määrästä joudutaan kaavaa tehtäessä vääntämään.

Juttu jatkuu aina kuvien jälkeen:

Urheilukauppa Urheilulinnan yrittäjä Markku Ruohomäki kertoo saaneensa lupauksen, että vuokrasopimus entisessä Centrumin kiinteistössä jatkuu ainakin ensi talven yli. Koronakurimuksessa yritys sai ely-keskukselta rahaa myös nettikaupan suunnitteluun ja markkinointiin. Kuva: Pekka Rautiainen

Liiketilaa ainakin Reskan puolelle?

Kaupungille on ollut tärkeää, että kortteliin saataisiin uusia liiketiloja ja sitä kautta elinvoimaa. Vuoteen 2035 yltävässä yleiskaavassa kortteli on merkitty liike- ja toimistopainotteiseksi keskustatoimintojen alueeksi.

Kaavoituksen käynnistämissopimuksessa kiinteistönomistajat sitoutuivat edistämään korttelin rakennussuunnitelmia huomioiden kaupungin keskustan kehittämisen tavoitteet.

Valtuuston hyväksymässä keskustavisiossa Raatihuoneenkadusta tulee kaupan ja palveluiden keskuskatu, ja kivijalkaliiketiloja toteutetaan lisää rakennushankkeiden yhteydessä.

Isosuokin sanoo kaupungin tahdon olleen koko ajan, että Ykköskorttelissa ensimmäinen kerros olisi liiketilaa. Seuraaviin kerroksiin oli määrä tulla toimistotilaa ja sitten asuntoja.

– Edellisellä kerralla ajateltiin liiketilaa pohjakerrokseen koko kortteliin, niin että sen läpi kuljettaisiin Sibeliuksen syntymäkodin puolelle ja torilta Kasarmikadun puolelle. Mutta nyt ainakin Reskan sivustalle varmaan edellytetään liiketilaa, onhan paikka niin keskellä kaupunkia.

Seuraavan kerran poliittiset päättäjät käsittelevät asiaa, kun asemakaavasta aikanaan valmistuu luonnos kaupunkirakennelautakuntaan.

Entisen Kauppakeskus Linnan kiinteistössä toimiva lounasravintola Cafe Pannu sulkeutuu vuodenvaihteessa. Clarissa Tiala huolehti ruokatarjoilusta viime torstaina. Kuva: Pekka Rautiainen

“Ei keskeinen kortteli voi noin olla”

Sarajärvi vastailee kysymyksiin varsin maltillisesti, mutta välillä liikemiehen tuskastuminen nousee pintaan.

– Onhan sekin vaihtoehto, ettei tehdä mitään. Ei maailmassa ole semmoista rahaa, joka on pakko sijoittaa Hämeenlinnaan, se pitää nyt kaikkien ymmärtää.

Hän kuitenkin päättää sovittelevaan sävyyn.

– On ihan turha ajatella, ettei Hämeenlinnassa tapahdu mitään, kun ei toriparkkia tule. Nyt pitää löytää toisenlaisia ratkaisuja.

Sarajärvi sanoo, että omistajan puolesta asia voi edetä hyvinkin nopeasti. Aikatauluja hän ei silti halua sanella.

– Olemme koettaneet välttää puristamista. Uskomme, että pikku hiljaa alkavat kaikki tahtoa, että jotain todella tapahtuu. Ei keskeinen kortteli voi kauan noinkaan olla. HäSa

Lue myös: Nyt puhuu Hämeenlinnan ykköskorttelin pääosan esittäjä Sarajärvi: Toriparkki tarvitaan, mutta vaihtoehtoja on (23.2.2020)

Menot