Kanta-Häme

Hämeenlinnassa ei huoju

Kun ongelmat Seinäjoki–Oulu-radan välillä tulivat ilmi, Liikennevirasto päätti tarkistaa kaikkien nastaliitoksisten terässiltojen kunnon.

Vanajaveden ylittävä ratasilta tarkastettiin viimeksi vuonna 2012, jolloin kunto todettiin hyväksi. Näillä näkymin seuraavan tarkastuksen tekee siltainsinööri vuonna 2017.

– Vanajaveden sillan kunnostukseen varauduttiin, mutta koska kunto todettiin hyväksi, silta poistettiin terässiltaohjelmasta. Kyllä Vanajaveden silta on ihan sieltä parhaasta päästä, kehaisee Liikenneviraston silta-asiantuntija Matti Piispanen.

Silta kantaa sata vuotta

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että jopa 47 suomalaista ratasiltaa vaatisi pikaista korjausta.

Piispasen mukaan paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, sillä yksi rautarakenteinen silta rakennetaan sadan vuoden käyttöä silmällä pitäen. Silmämääräisesti sillat tarkastetaan kahdesti vuodessa.

– Siltainsinööri suorittaa yleistarkastuksen viiden vuoden välein. Terässiltojen liitokset tarkistetaan tämän lisäksi kymmenen vuoden välein alapuolelta junan ajaessa yli. Kahdesti vuodessa erityinen tarkastusvaunu ajaa radalla ja mittaa esimerkiksi mahdollisia kiskojen taipumisia. Piispanen luettelee.

Halkeamat ovat vain kauneusvirhe

Vanajaveden ylittävä, teräsrakenteinen rautatiesilta on rakennettu vuonna 1960. Silta yhdistää myös itä- ja länsirantoja myötäilevät kevyen liikenteen reitit. Vuonna 1998 silta sai pintaansa turkoosin maalin muun kunnostuksen yhteydessä, ja 2008 sillalle rakennettiin esteetön kulkuyhteys.

Viimeisin terässiltatarkastus Vanajavedellä tehtiin lokakuussa 2005.

– Tällöin etumuurissa havaittiin halkeamia, mutta niistä ei kuitenkaan ole kuin lähinnä kosmeettista haittaa, Piispanen kertoo.

Yhden suuren ratasillan korjaukseen voi upota jopa miljoona euroa, eikä tarkastuksiakaan hoideta kuluitta. Vanajaveden sillalla on ainoastaan rataliikennettä, joten viulut maksaa kaupungin sijaan Liikennevirasto. (HäSa)

Päivän lehti

1.4.2020