Kanta-Häme

Hämeenlinnassa hurja määrä lastensuojelulapsia – Tuplasti enemmän kuin muualla, viranomaiset ymmällään

Lastensuojelun piirissä on Hämeenlinnassa yli kahdeksan prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista. Kalleinta on sijoitettujen laitoshoito.
Lastensuojelun asiakkaiden osuus kaikista lapsista ja nuorista on Hämeenlinnassa noin kaksinkertainen suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon.
Lastensuojelun asiakkaiden osuus kaikista lapsista ja nuorista on Hämeenlinnassa noin kaksinkertainen suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon. Arkistokuva

Lastensuojelun asiakkaiden osuus kaikista lapsista ja nuorista on Hämeenlinnassa noin kaksinkertainen suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon.

Lastensuojelun piirissä on yli kahdeksan prosenttia alle 18-vuotiaista hämeenlinnalaisista. Muualla osuus on keskimäärin reilut neljä prosenttia.

Ero on pysynyt valtavana jo vuosia, eikä sille ole löydetty selitystä, kertoo Hämeenlinnan lastensuojelupäällikkö Marja Hänninen.

– Aiemmin ajattelimme, etteivät muut palvelut pysty vastaamaan riittävän hyvin lasten ja perheiden tarpeisiin. Nykyään meillä on Hämeenlinnassa kuitenkin harvinaisen laajasti erittäin hyviä lapsiperheiden palveluja.

Hänninen torjuu myös sen ilmeisen selitysvaihtoehdon, että lastensuojelun asiakkaaksi pääsisi Hämeenlinnassa helpommin kuin muualla.

– Kynnys on korkealla, mutta siitä huolimatta asiakasmäärä on pysynyt suurena. Jonkun pitäisi tutkia kunnolla, mihin tämä ero liittyy.

Aiemmin tilanne on ollut vielä karumpi: vuonna 2015 osuus oli peräti 11,37 prosenttia.

Hämeenlinnan lastensuojelun asiakkaina on tällä hetkellä noin 840 lasta ja nuorta. Huostaanotettuja heistä on 141.

Menojen ennakointi vaikeaa

Kun kodin ulkopuolelle sijoittamisen kriteerit täyttyvät, päätös on tehtävä kunnan taloustilanteesta riippumatta – mikäli kunta noudattaa lakia. Sijoitukset koostuvat avohuollon sijoituksista, kiireellisistä sijoituksista ja huostaanotoista. Huostaanotto on se raskain ja pitkäaikaisin ratkaisu.

Kalleinta on sijaishuollon laitoshoito.

– Näitä kustannuksia on äärimmäisen vaikeaa ennakoida. Emme voi etukäteen tietää, kuinka haastavia tapauksia meille milloinkin tulee. Kaikkialla tietysti aina pyritään siihen, ettei sijoitukseen asti tarvitsisi mennä, Hänninen toteaa.

Kiireelliset sijoitukset lisääntyivät vuonna 2017 huomattavasti sekä valtakunnallisesti että Hämeenlinnassa. Valtakunnallinen nousu jatkui viime vuonna.

Hämeenlinnassa huolestuttavinta on huostaanottojen määrän viimeaikainen kasvu.

Myös laitoksia pitää valvoa

Loikalan kartanossa ja Pohjolakodissa paljastuneet epäkohdat ovat herättäneet keskustelua sijaishuoltopaikkojen valvonnasta.

Kuntien sosiaalityöntekijöiden on valvottava sijoitettujen lasten oikeuksia ja käytävä tapaamassa heitä säännöllisesti.

– Olemme ikävä kyllä joutuneet yhä useammin keskustelemaan laitosten kanssa niiden toimintatavoista. Meillä on ollut alkuvuoden aikana useitakin tällaisia keskusteluja. Suurimmassa osassa ei kuitenkaan ole mitään ongelmia, Hänninen sanoo.

Hämeenlinnan kaupunki on viimeiset kymmenen vuotta kilpailuttanut kaikkien Kanta-Hämeen kuntien käyttämät sijaishuoltolaitokset, viimeksi viime vuonna. Kilpailutuksessa hyväksyttiin yli 300 laitosta ympäri Suomea.

– Lapsi on usein sijoitettava sinne, missä on sillä hetkellä tilaa.

Hämeenlinnassa kilpailutetaan tavallista enemmän myös avohuollon ostopalveluja, lähinnä perhetyötä. Viime vuonna budjetti paukkui reippaasti yli, tänä vuonna on pysytty toistaiseksi raamissa.

– Yritämme tehdä koko ajan enemmän asioita omana työnä.

 

Jälkihuollon työmäärä kasvaa

Viime eduskunta päätti keväällä pidentää lastensuojelun jälkihuollon yläikärajaa vuoden 2020 alusta neljällä vuodella eli 25 ikävuoteen. Tarkoituksena on ehkäistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten myöhempää syrjäytymistä.

Hallitus ei kuitenkaan varannut uudistukseen rahaa, joten sen aiheuttamat kustannukset ovat jäämässä kuntien murheeksi. Hännisen mukaan lastensuojelun työmäärää kasvattava muutos vaatii väistämättä lisäresursseja.

Kaikki sijoitetut nuoret eivät tarvitse jälkihuollon tukea näin pitkälle aikuisikään, mutta moni palveluun oikeutettu nuori aikuinen tarttunee mahdollisuuteen jo siksi, että se pitää sisällään myös taloudellista tukea.

Tapaukset vaikeutuneet

Lastensuojeluun asti päätyvien tapausten keskimääräinen vaikeusaste on Hännisen mukaan noussut takavuosista.

Oman vähitellen kasvaneen ryhmänsä muodostavat ”salama-asiakkaat”: ne kiireellisesti sijoitettavat nuoret, jotka ovat tavallisista perheistä vailla aiempaa lastensuojeluhistoriaa tai esimerkiksi koulussa ilmennyttä häiriökäyttäytymistä.

Pienten lasten ongelmat ovat aina vanhempien ongelmia.

– Päihteet ovat edelleen usein mukana kuvassa, samoin mielenterveysongelmat. Oma lukunsa ovat huoltoriitaperheet, Hänninen kertoo.

Erityislapset, joilla on esimerkiksi neuropsykiatrisia häiriöitä, päätyvät lastensuojelun piiriin selvästi muita useammin.

– Heidän kohdallaan varsinkin terveydenhuollon ja sosiaalityön pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Se ei ole aina helppoa.