Kanta-Häme

Hämeenlinnassa kartoitetaan tällä hetkellä rakennuskantaa

Kiinteistörekisteristä puuttuu arviolta 14 000 Hämeenlinnan alueella sijaitsevaa rakennusta.

Syy on siinä, ettei kaikkia rakennuksia varten tarvitse hakea rakennuslupaa, eikä uusista muisteta aina ilmoittaa.

– Rakennuslupaa pitää hakea vain, jos rakennus on yli 30 neliön suuruinen, tai jos siinä on tulisija. Tästä syystä rakennuksia jää rekisterin ulkopuolelle, kertoo Hämeenlinnan projektityöntekijä Tuija Lilja.

Ranta-alueella lupaa pitää hakea jo 15-neliöisille rakennuksille. Rakennuskannan kartoituksessa listataan kaikki yli viiden neliömetrin kokoiset rakennukset.

Ilmoituspyyntö on lähetetty yli 4 000 asukkaalle. Liljan mukaan lähes kaikki ovat myös palauttaneet sen.

Kesän aikana ehditään tarkastaa noin 2 000 rakennusta. Vanhimmat tarkastettavat rakennukset ovat monta kymmentä vuotta vanhoja. Ikää ei ole tarkastuksessa rajattu.

Tarkastuksissa varmistetaan rakennusten lukumäärä ja koko, jos niitä ei ole ilmoituksessa kerrottu. Samalla kartoitetaan muun muassa rakennuksen käyttötarkoitus, lämmitysjärjestelmä ja jätehuolto.

Rakennuksia tarkastava Anna Mulo tarkasti viime viikolla espoolaisen Martti Pesosen mökkiä Hauholla. Ilmoituksesta puuttui joitain tietoja tontilla olevien rakennusten pinta-aloista.

– Jos ilmoituksesta puuttuu jotain tai sitä ei ole palautettu, käymme tarkistamassa tiedot. Mittalaitteella katsotaan rakennusten ulkomitat, joten asukkaan ei ole pakko olla itse paikalla.

Pesosen mukaan hänellä ei ole tiedossa joitain niistä tiedoista, joita lomakkeessa kysytään.

– Olemme ostaneet mökin kuolinpesästä, joten esimerkiksi alkuperäistä rakennusvuotta emme tiedä.

Mittauksessa ei oteta huomioon rakennusten yhteydessä olevia ulkotiloja, kuten kuisteja.

Kiinteistöveron tuotto maksettiin vuoteen 2012 saakka suoraan valtiolle. Tuon jälkeen se on maksettu kunnille. Liljan mukaan rekisteröimättömien rakennusten takia Hämeenlinna kärsii vuosittain noin puolentoista miljoonan euron verotappiot.

Kartoituksen idea on löytää rekisteröimättömät rakennukset, mutta myös saattaa rakennusten omistajat tasa-arvoiseen asemaan.

– Kun rekisteri on päivitetty, maksavat kaikki tasapuolisesti kiinteistöveronsa, Lilja sanoo.

Anna Mulon mukaan rekisterin puutteellisuus johtuu ihmisten tietämättömyydestä. Harva jättää veronsa tahallaan maksamatta.

– Esimerkiksi vanhat yksin jääneet naiset eivät välttämättä ole joutuneet koskaan kiinteistöasioita hoitamaan.

Tänä kesänä käydään läpi Hauhon ja Tuuloksen rakennukset. Ensi vuonna ovat vuorossa Lammi ja Hämeenlinnan keskusta. Viime vuonna rakennustarkastajat kävivät läpi Kalvolan ja Rengon.

Tarkastusta voidaan tehdä vain kesäisin, joten koko projekti kestää Hämeenlinnassa noin viisi vuotta. Kartoituksia tehdään tällä hetkellä Suomessa noin 15 kunnassa.

Lilja on tehnyt vastaavaa rakennuskannan kartoitusta aikaisemmin Heinolassa. Siellä verotuotto nousi yli miljoonalla eurolla.

– Hämeenlinna on isompi kaupunki, joten tuottokin luultavasti nousee enemmän. Lopulliset tulokset nähdään vuonna 2020. HÄSA