Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnassa on ollut jo vuosia väistössä 1 500 lasta

Hämeenlinnan lisäksi myös moni muu kaupunki on alkanut selvittää, voisiko viipalekouluista tehdä pysyviä rakennuksia. Koulujen korjausvelka kasvaa nopeasti.
Hykin vuosien väistölle ei ole vieläkään loppua näkyvissä. Kuva: Pekka Rautiainen
Hykin vuosien väistölle ei ole vieläkään loppua näkyvissä. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnassa aletaan selvittää, voidaanko kaupungissa unohtaa kokonaan vanhojen koulujen saneeraaminen ja siirtää opetus pysyvästi viipalekouluihin.

Ensimmäiset väliaikaiset parakit tulivat paikkaamaan Kirkonkulman koulun tilanpuutetta jo vuonna 2001.

Pisimpään väistötilat ovat olleet Hykin mäellä, jossa parakkielämä jatkuu näillä näkymin vielä pitkään. Hämeenlinnan vs. sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mika Mäkelä huomauttaa, että hankkeen aikataulu on vielä epävarma. Tilanteen piti olla ohi muutamassa vuodessa, mutta parakkien vuokra-aikaa jouduttiin edelleen jatkamaan.

– Toivottavasti vuoden päästä tilanne näyttää jo valoisammalta, Mäkelä sanoo.

Väistötiloissa koulua käyvien määrä on vakiintunut 1 500 oppilaaseen kaupungin yli 6 400 koululaisesta.

– Muistan hyvin parakit Kirkonkulman koulun pihalla, eikä niitä voi verrata tämän päivän viipalekouluihin. Onneksi opetus on saatu pääosin siirretyksi olemassa oleviin tiloihin, kun väistöä on tarvittu. Lyseon yläkoululla on esimerkiksi tilat Verkatehtaalla, Mäkelä kehaisee.

Ensimmäiset parakkikoulut otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1998. Tuolloin kunnat tarvitsivat kouluihinsa lisätilaa ennen kaikkea ahtauden takia.

Nykyisin moneen kuntaan vuokrataan väliaikaisia tiloja varsinkin sisäilmaongelmien vuoksi. Monessa kunnassa harkitaan parhaillaan vanhojen koulujen saneeraamisen lopettamista kokonaan ja siirtymistä pysyvästi erilaisiin viipalekouluihin. Tilapäisten moduulikoulujen etuna on se, että ne on helppo muuttaa tilanteen mukaan ja siirtää paikasta toiseen.

– Koulujen peruskorjaukset on rahapulassa jouduttu jättämään kokonaan ja kuntiin on kertynyt viiden miljardin korjausvelka. Sitä ei pystytä koskaan maksamaan, vaan nyt tarvitaan uusia vaihtoehtoja. Yhä useampi kunta jättää vanhojen rakennusten saneerauksen ja siirtyy vuokraamaan koululle uudet tilat, tamperelaisen Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo korostaa.

Parmacossa kieltäydytään puhumasta parakkikouluista, eivätkä viipaleetkaan miellytä. Esimerkiksi Helsingissä on alettu puhua paviljongeista.

– Kyse on rakennuksista. Suurin osa ei edes huomaa, että kyse on viipalekouluista, Alastalo sanoo.

Viipalekoulu sijoitetaan yhä useammin 1950-luvulla rakennettujen suurten koulujen pihaan. Alastalo laskee, että kouluissa on aivan liikaa tyhjäkäyntiä.

– Kouluilla on tilaa 6-7 miljoonaa neliötä, joista kaksi miljoonaa on liikaa. Tilojen ylläpitoon kuluu joka vuosi ainakin 100 miljoonaa euroa, Alastalo kertoo.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas allekirjoitti kaupunginhallituksen maanantaina hyväksymän valtuustoaloitteen. Häntä miellyttää ajatus jo vuosia Hämeenlinnaa hiertäneen koulujen tilakysymyksen nopeammasta ratkaisusta.

– Olen puurakentamisen suuri ystävä. Mieluiten ottaisin täällä käyttöön hirsirakenteisen koulun, Myllykangas maalailee.

Sari Myllykangas korostaa, että nyt on aika selvittää kaikki mahdolliset vaihtoehdot, jotta lapset saataisiin mahdollisimman nopeasti terveisiin kouluihin.

– Meillä on täällä Hämeenlinnassa edessämme miljoonien investoinnit. Olisi hienoa saada tänne kouluja, jotka voitaisiin siirtää tarpeen mukaan, Myllykangas huomauttaa.

Valtuustoaloitteen pitäisi olla valmisteltu tammikuun loppuun mennessä. HäSa

Väistössä olevia

Kaurialan koulu on väistössä Hamkin Metsolassa ja Tapiolassa Myllymäessä.

Melkein puolet lyseon toiminnasta on väistössä Verkatehtaalla Opistotalossa.

Yhteiskoulun yläkoululaiset ovat väistössä pihalla olevissa tiloissa.

Neuvottelut Seminaarin D-rakennuksen peruskorjauksesta ovat edelleen käynnissä Suomen Yliopistokiinteistöjen kanssa.

Seminaarin oppilaat ovat väistäneet rakennuksesta kampuksen muihin kiinteistöihin.

Ojoisten lastentalossa käyvät koulua ne Seminaarin koulun oppilaat, jotka asuvat Ojoisten ja Kettumäen alueella.

50 000koululaista on Suomessa tälläkin hetkellä väistössä.