Kanta-Häme

Hämeenlinnassa raivataan voimalinjojen ympäristöä

Saarenpäänkadun päästä alkavan hiihtoladun varressa käy rytinä, kun 20 tuhatta kiloa painava harvesteri kaataa valtavan puun metsänreunasta.

Reunavyöhykehakkuussa metsää harvennetaan molemmin puolin voimalinjaa, jossa kulkee 110 kilovoltin eli 110 000 voltin sähköjännite.

Voimalinjan johtoaukolla on oltava tilaa 30–40 metriä sekä 10 metriä leveät reunavyöhykkeet linjan molemmin puolin. Vyöhykealueen ulkopuolelta harvennetaan myös linjaa uhkaavat korkeimmat yksittäiset puut.

– On aina riskinä, että myrsky saattaa kaataa ne linjan päälle ja sitten on kaupunki pimeänä, Elenialle aliurakkaa tekevän Pirkanmaan verkostopalvelun toimitusjohtaja Jari Valtonen ja tekninen johtaja Mikko Tolonen kertovat.

Isoja raivauksia tehdään Elenian projektipäällikön Juha Alhon mukaan suuriin linjoihin kuuden vuoden välein.

Saarenpäänkadun tapaisia reunavyöhykehakkuita tehdään tarpeen mukaan.

– Kyse on varotoimesta, jolla ehkäistään linjan päälle kaatuvista puista aiheutuvia pitkiä sähkökatkoja.

Voimajohdoista aiheutuvat sähkökatkot ovat hyvin harvinaisia, sanoo Elenian rakennuttaja Evgenia Tkachenko.

– Reunahakkuulla varmistetaan, että myrskyn kaatamat puut eivät ulotu voimajohtojen sähköjohtimiin.

Hakkuita tehdään jatkuvasti tietyllä kierrolla.

– Viimeisenä kahtena vuonna hakkuita on tehty muun muassa Itä-Hämeen, Hämeen ja Hämeenlinnan alueella.

Maan- ja metsänomistajilla ei ole velvoitetta poistattaa puita voimalinjojen läheltä itse, sillä sähköyhtiön vastuuna on pitää suurjännitteisen jakeluverkon johdot puuvarmoina.

Hakkuukustannukset maksaa kokonaisuudessaan Elenia. Ne ovat osa sähköyhtiön verkon kunnossapitoa.

– Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa hakkuualueen koko, muoto, aliurakointikulut ja maanomistajien kanssa tehdyt sopimukset.

Reunavyöhykkeellä kasvavat puut puolestaan ovat maanomistajan omaisuutta.

– Maanomistajalle maksetaan kaadetuista puista hankintakaupan mukainen hinta. Halutessaan he saavat osallistua yhteismyyntiin, jolloin saavat puusta kilpailukykyisen hinnan.

Hämeenlinnassa reunahakkuut alkoivat alkuvuodesta 2015 ja päättyvät tältä erää tämän vuoden loppuun mennessä.

Urakan tekijät toivovat kaupunkilaisilta varovaisuutta reunahakkuualueilla liikkuessa.

– Välillä ihmiset tulevat pelottavan lähelle katselemaan, Jari Valtonen huomauttaa.

Aulangon 10 kilometrin hiihtoladun varressa olevalle työmaalle tupsahti torstaina sauvakävelijä.

Sauvakävelijä seurasi maltillisesti sivusta niin kauan, että puita kaataneen monitoimikoneenkuljettaja huomasi ulkoilijan ja antoi hänelle tilaa.

Kukaan ei odottanut, että ladulla olisi väkeä vielä tähän aikaan vuodesta.

– Meillä oli kyltti työmaasta Saarenpäänkadun päässä, mutta ei hiihtoladulle liittyvän tien toisessa päässä, tekninen johtaja Mikko Tolonen sanoo.

Aliurakoisija Jari Valtonen muistuttaa, että reunahakkuualueilla kaadetaan isoja puita, eivätkä koneetkaan mitään pieniä ole.

– Näkyvyys koneesta on huono, kun lastina on paljon puuta. HäSa