Kanta-Häme

Hämeenlinnasta lähdetään opiskelemaan

Väki kaikkoaa Hämeenlinnasta!

Tuo olisi ollut viime vuonna paikkansa pitävä iltapäivälehden otsikko, mutta:

– Voisi sanoa yleisesti, että muutosta isossa kuvassa ei ole tapahtunut. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä olimme tappiolla jo edellisvuonna, mutta maahanmuutto piti luvun plussalla. Nyt tuli ensimmäinen vuosi tappiota kokonaisväkimäärässä, kiteyttää kaupungin suunnittelija Ismo Hannula.

Hämeenlinnan väkimäärä pieneni vuonna 2016 yli 140 asukkaalla. Kaupunki seuraa muuttoliikettä, ja juuri valmistunut selvitys kertoo, että Hämeenlinna tekee muuttotappiota pääasiassa opiskelukaupunkeihin: Tampereelle, Lahteen, Helsinkiin ja Turkuun.

Ei ole yllättävää, että ihmiset muuttavat eniten opiskelu- ja työpaikkojen takia, mutta Hannula on havainnut muutoksia ilmansuunnissa ja volyymeissa.

– Hämeenlinna oli aikaisemmin Helsinkiin nähden muuttovoittoinen, mutta jo kohta kaksi tai kolme vuotta Helsinki on voittanut, eikä enää ole kyse pelkästään opiskeluikäisistä.

Ilmiö liittynee siihen, että ihmiset hakeutuvat kasvukeskuksiin, joissa todennäköisyys löytää laman aikana töitä on parempi kuin pikkukaupungeissa.

Työpaikkoja ei taloustaantumassa polkaista tyhjästä ja vielä epätodennäköisempää on, että Hämeenlinnaan tulisi lähitulevaisuudessa lisää oppilaitoksia.

– Yliopistot ovat keskittyneet isompiin kaupunkeihin ja se näkyy tosi selvästi, että yliopistokaupungit ovat ne kaikkein suurimmat muuttovoittajat. Samalla niihin syntyy osaajien kautta uutta yrittämistä, sanoo Hannula.

Eniten Hämeenlinnasta muutetaan Tampereelle.

– Se on ollut monena vuonna peräkkäin Suomen houkuttelevin kaupunki. Tamperetta pidetään ihmisläheisempänä kuin Helsinkiä, ja onhan siellä tosi paljon opiskelupaikkoja ja työtarjontakin on kohtuullinen.

Kun nuoret aikuiset, enemmistönä naiset, ovat suurin lähtijäryhmä, on vaikea keksiä nopeita ja tehokkaita keinoja kehityksen pysäyttämiseksi.

– Pelkällä mainostamisella sitä ei varmastikaan tehdä, sanoo Hannula.

Hämeenlinnalla on jo pitkään ollut imago pikkukaupunkina, jonne työelämän taakseen jättäneet muuttavat nauttimaan eläkepäivistään. Hannulan mukaan käsitykselle löytyy notkahduksen jälkeen taas pohjaa.

– Aikaisemmin tämä kuvio ei näyttänyt kovin vahvalta, mutta ainakin viime vuoden osalta yli 55-vuotiaissa tehtiin taas ihan mukavasti voittoa.

Muuttoliikeraportti ei kerro kuinka suuri painoarvo esimerkiksi mielikuvilla ja tai asuntotarjonnalla on kotikaupungin valinnassa, mutta Hannula näkee hyviä ennemerkkejä siinä, että viime vuonna Hämeenlinnassa myönnettiin uusia rakennuslupia ja asuntotuotanto on käynnistynyt.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Kanta-Hämeen väestönmuutos oli viime vuonna 929 miinuksella. Suomen 19 maakunnasta vain kuusi kirjasi viime vuonna positiivisen väestönmuutoksen.

Tämän vuoden ennakkoluvut kertovat, että Kanta-Hämeen väestötappio tammi-helmikuussa oli 233, mutta Hämeenlinnan vain seitsemän.

– On turhan aikaista arvioida tätä vuotta näiden ennakkotietojen pohjalta, mutta siinä mielessä näyttää hyvältä, että viime vuonna tammi-helmikuussa Hämeenlinnan väestötappio oli peräti 97, sanoo Hannula. 

Klikkaa tästä kuva isommaksi

Päivän lehti

20.1.2020