Kanta-Häme

Hämeenlinnasta puuttuu turvakoti

– Turvakotiin menijöitä olisi nykyistä enemmän, jos se olisi lähempänä. Nyt lähisuhdeväkivaltaa pakenevat menevät omien vanhempiensa tai ystäviensä luokse pakoon, kertoo moniammatillisen Ankkuri-ryhmän sosiaalityöntekijä Jonna Laitonen.

Pitkän matkan päähän turvakotiin hakeutumisen esteenä ovat oma työpaikka ja lasten päivähoitopaikka.

Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo kertoo, että Kanta-Hämeessä on pitkään puhuttu maakunnallisesta turvakodista, mutta sellaista ei ole saatu perustettua. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa ei ole minkäänlaista paikkaa väkivaltaa pakeneville.

Asioita vaikea hoitaa etäältä

Naapurikaupungeissa olevat turvakodit ovat sikäli huono ratkaisu, ettei niihin paenneiden asioita pystytä hoitamaan järkevästi. Aika ei riitä järjestää palavereja ja tukea väkivallan uhreja sillä tavoin, kuin pitäisi. Yhteydenpito jää puhelimen varaan.

– Jos Hämeenlinnassa olisi turvakoti, se olisi lisä Ankkurille ja voitaisiin hoitaa perheen asioita, kertoo Ankkuri-ryhmän psykiatrinen sairaanhoitaja Tarja Rannikko.

Monenlaiset sosiaaliset ja mielenterveysongelmat alkavat nyt näkyä 1980-luvun laman jäljiltä, kun sen aikana syntyneet ovat aikuisia. Avun tarpeessa on myös kolmannen polven syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhassa olevia.

Kokonaan uudenlaisia ongelmia tulee maahanmuuttajien myötä. Ritva Karinsalon mukaan esimerkiksi kunniaväkivalta on yleistymässä Etelä-Suomessa.

Maahanmuuttajia paljon turvakodeissa

Ensi- ja turvakotien liitolla on 12 turvakotia, joiden asiakkaista 25-30 prosenttia on maahanmuuttajia tai heidän suomalaissyntyisiä puolisoitaan. Näistä asiakkaista 99 prosenttia on naisia. Tyypillinen turvakodin asiakas on 25-40 -vuotias nainen.

Koko maassa on kaikkiaan 19 turvakotia. Niihin tulevat ovat kuitenkin vain lähisuhdeväkivallan jäävuoren huippu.

– Meidän 12 turvakodissamme on vuosittain noin 1200 naista ja noin 60 miestä asiakkaina vuosittain. (HäSa)