fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeensaareen voidaan alkaa rakentaa, vaikka monitoimiareena kaatuisikin – Yksinoikeuden hankkeeseen saaneet yritykset hakevat jatkoa varaukselleen

Alueen kaavan tekemistä jatketaan, mutta ei enää niin selvästi areenalle räätälöitynä.
Viime vuoden lopulla julkistetussa Hämeensaaren monitoimiareenan havainnekuvassa Areena näyttäisi rannan suunnasta tältä. Kuva: PES-Arkkitehdit

Hämeensaaren rakennushanketta viedään eteenpäin myös siinä tapauksessa, että päätettäisiin jättää rakentamatta monitoimiareena, joka toimii myös jäähallina.

Monitoimiareena on yhä suunnitelmissa mukana, mutta vain yhtenä vaihtoehtona, sanoo kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö Sepos oy:n toimitusjohtaja Jouni Alho.

– Se missä laajuudessa ja minkälainen kokonaisuus siitä tulee, jätetään nyt pikkuisen auki. Enää ei lyödä lukkoon sitä, että jokin tietynkokoinen monitoimiareena siihen oltaisiin toteuttamassa, vaan jätetään keskusteluvara erityisesti kaupungin suuntaan.

– Välttämättä sitä jääurheilun mahdollistavaa areenaa ei tule, mutta se riippuu nyt kaupungin tahdosta. Jos nähdään, että tällaiselle täysimittaiselle areenalle ei ole tarvetta, niin sitten katsotaan mikä muu kokonaisuus siihen voidaan toteuttaa. Joka tapauksessa alueelle on edelleen tarkoitus saada liikunta- ja tapahtumatoimintaa.

Viimeksi, noin vuosi sitten, on esitelty suunnitelmia, joissa areenarakennuksen koko olisi 16 000 kerrosneliömetriä.

Yrityskonsortio, johon kuuluvat Sepos oy, GSP oy ja PES-arkkitehdit, sai vajaat kolme vuotta sitten kaupungilta hankkeeseen yksinoikeuden, kun sille myönnettiin niin sanottu suunnittelualuevaraus. Varaus on voimassa enää tämän vuoden loppuun, mutta yksityiset kehittäjät hakevat sille jatkoaikaa.

Kuntavaalit ja sote-uudistus hiljensivät

Alho muistuttaa kaupungin “ykköstavoitteita” olleen, että Hämeenlinnasta tulee vahvempi tapahtumatoiminnan keskus.

– Emme ole lähteneet siitä, että Hämeenlinna tarvitsee uuden jäähallin, vaan että tapahtumatoimintaa kehitetään.

Viime tammikuussa Hämeenlinnan kaupunki sai tiedoksi areenan liiketoimintaa pohtineen työryhmän raportin.

Yritysten perustama, hanketta ajava Hämeensaaren Kehitys oy katsoi tuolloin, että areena toteutuu vain, jos kaupunki lähtee päävuokralaiseksi. Kaupunginhallitus totesi, ettei tapahtumaliiketoiminta voi perustua kaupungin tai sen yhtiöiden varaan vaan että se edellyttää vahvaa yksityistä panosta.

Tuon jälkeen hankkeessa on ollut hiljaista, eikä ohjausryhmäkään ole kokoontunut.

Alhon mukaan hiljaisuus on johtunut siitä, että kuntavaaleissa vaihtui niin moni kaupungin päättäjä. Myös lopullista päätöstä sote-uudistuksesta odotettiin. Esillä on ollut esimerkiksi uuden pääterveysaseman ymppääminen Hämeensaaren hankkeeseen, mutta nyt siitä päättäminen ei ole enää kaupungin käsissä.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Rinkelinmäen jäähallin kuntoa selvittivät viime talvena konsulttiyritys FCG:n projektipäällikkö Kimmo Kontiainen (vas.) ja Mikko Ahlfors. Arkistokuva: Riku Hasari / HäSa

“Kaupunki pitää Rinkelinmäki-ajatuksesta”

Kaupunki on myös linjannut, että sen sitoutuminen areenaan edellyttää luotettavaa arviointia siitä, miten kauan nykyinen jäähalli on käytettävissä liigatasolla. Hämeen Sanomat kertoi syyskuussa, että Rinkelinmäen halli voidaan pitää käytössä perustusten ja rakenteiden puolesta vielä noin 20 vuotta, mutta talotekniikkaa on uusittava 5–10 vuoden sisällä.

– Mehän toivoimme, että kuntoselvityksen jälkeen oltaisiin tilanteessa, jossa voidaan helposti tehdä valinta kahden vaihtoehdon (Rinkelinmäki vai Hämeensaari) välillä. Selvitys oli kuitenkin sen muotoinen, että valinta ei ollut kaupungille ihan yksiselitteinen.

– Mutta kaupunki pitää ajatuksesta, että nykyistä hallia voitaisiinkin käyttää huomattavan paljon kauemmin kuin lähtöajatus oli. Saattaa olla, että kaupunki päätyykin sellaiseen ratkaisuun, että nykyisen jäähallin käyttöikää voidaan jatkaa ja että kaupunki ehkä keskittää Hämeensaareen muunlaisia toimintoja.

Areenan keskeiseksi käyttäjäksi ajatellun HPK Liiga oy:n kanssa yritysten edustajat eivät ole keskusteluja jatkaneet, koska ensin on odoteltu kaupungin näkemystä.

Areena poistui budjettitekstistä, kaava kypsyy

Alho kertoo, että kaupungin johdon sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen edustajien kanssa on Hämeensaaresta puhuttu syksyllä “useamman kerran”. Hämeensaaren asemakaavoitus jatkuu, ja Alhon tulkinnan mukaan tavoitteena on saada kaavaehdotus valmiiksi ensi keväänä.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ensi vuoden talousarviossa ei enää mainita kertaakaan Hämeensaaren areenaa, kun vielä tämän vuoden budjetissa siihen viitattiin viidessä kohdassa. Nyt puhutaan yleisesti Hämeensaaren kaavoituksen jatkamisesta ja kerran Engelinranta 2:sta, Hämeensaarta tarkoittaen.

– Kaupungin epävarmasta roolista johtuen aiempaa, tietyille toiminnoille suunniteltua “hansikastyyppistä” kaavaa pikkuisen muutetaan. Näin hankealuetta voidaan mahdollisesti toteuttaa vaiheittain, jotta meillä on sitten aikaa odotella kaupungin mahdollista osallistumista. Joitakin osia, jotka eivät ole sidoksissa kaupunkiin, voitaisiin viedä aikaisemmin eteenpäin.

– Toisaalta kaavaan lisätään pikkuisen erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa joitakin osioita useammallakin käyttötarkoituksella kuin vain yhdellä.

“Myös kaupunki haluaa jatkoa varaukselle”

Alho tarkoittaa vaiheistamisella etenkin kaupallisia palveluita.

– Jos näyttää, että kaupallisesti on kysyntää joillekin tietyille toiminnoille, niin mielelläänhän me toteuttaisimme niitä asioita heti.

Suunnittelualuevarauksen jatkamista on Alhon mukaan halunnut myös kaupunki, “koska kaavoitus etenee ja koska meillä on selkeästi yhteistyökumppaneita, jotka haluavat Hämeensaareen sijoittua”.

Mitä kumppaneita teillä on, aiemmin kiinnostuksensa myöntäneen Keskon lisäksi?

– Kaupallisen alan toimijoita, jotka ovat ilmoittaneet Hämeenlinnan ja Hämeensaaren kiinnostaviksi alueiksi. Tietysti he odottavat vain sitä, että missä muodossa hanke toteutuisi ja ennen kaikkea missä aikataulussa. Nimiä en tässä kohtaa voi antaa.

Sepos oy:n nettisivujen englanninkielisessä versiossa sanotaan, että “tällä hetkellä tavoitteena on saada päätös kaupungin roolista projektista vuoden 2021 aikana, minkä jälkeen suunnitteluvaihe käynnistyy”.

– Ei se kaupungin päätös tänä vuonna synny missään tapauksessa, ja keväälläkin se voi venyä. Siksi vaiheittain toteuttaminen on hyvä ratkaisu. HäSa

Menot