Hämeeseen muuta maata parempi viljasato – Hyvät säät toisivat Olli Cavénille jopa 6 000 kiloa kauraa hehtaarilta

– Luulen, että sadosta tulee kohtalainen. Keskiarvon yli menee, mutta ei ole parhaita, sanoo Hauhon Okerlan kylän maanviljelijä Olli Cavén.

Luonnonvarakeskus arvioi, että sadosta tulee keskinkertainen. Hämeessä hehtaarisadot ovat kuitenkin kohoamassa paljon maan keskiarvoa paremmiksi.

– Kaikkea voi vielä tapahtua ennen kuin sato on korjattu, Cavén toppuuttelee.

Kun hehtaarisadot jäävät koko maassa melko vaatimattomiksi, Hämeessä ne kasvavat viime vuodesta kymmeniä prosentteja. Rukiin keskimääräisen hehtaarisadon ennustetaan nousevan lähes kaksinkertaiseksi.

Kaurasta ja ohrasta, joita Cavén tänä vuonna viljelee, Luonnonvarakeskus odottaa Hämeeseen noin kolmanneksen viimevuotista runsaampia hehtaarisatoja. Kauran tuotto hehtaarilta kasvaisi 3 980 kiloon.

Cavén laskee, että parhaassa tapauksessa hän saa kaurapelloltaan 6 000 kilon hehtaarisadon. Hänen peltonsa ovat hyvässä kunnossa.

Kuuden tonnin hehtaarisadon edellytys on, että ilmat ovat korjuuseen asti ihanteelliset. Laskennallisen kasvuajan mukaan vilja on puintikypsää elokuun puolivälissä.

– Parasta olisi, jos joka päivä ei sataisi – ja puinnin aikaan pitäisi olla poutaa.

Viljan hinnan kehityksestä ei ole varmaa tietoa. Cavén pitää esimerkiksi kauran nykyistä noin 15 sentin kilohintaa erittäin alhaisena.

– Kaupassa myydään kaurahiutaleita noin 1,5 euron kilohintaan. Kyllä teollisuuden ja kaupan jalostusarvo on suuri. Kuitenkin elintarviketeollisuus valitsee, mikä vilja sille kelpaa.

Useilla maatiloilla viljelyn nyrkkisääntö on, että viljasta saadulla hinnalla kattaa tuotantokustannukset.

Cavén myöntää, että perimmäinen syy heikkoihin hintoihin on, että viljaa tuotetaan liikaa.

– Viljelemällä oikeasti tuottoa saa vain erikoiskasveista.

Cavén pääsi viime keväänä kylvämään viljapeltonsa melko varhain, 24. huhtikuuta. Pellolla oli kosteutta eikä kylvöä seurannut kylmä jakso juuri haitannut.

– Vilja orastui ja juuristo ehti kasvaa.

Sääolot vaihtelivat keväällä paljon eri puolilla maata. Monin paikoin kylvöjä seurasi kuiva jakso, joka haittasi itämistä. Kesäkuun lopun kuiva ja kuuma jakso haittasi kasvua myös Hämeessä.

Cavénin kaurapelto on jo alkanut tuleentua ruskehtavaksi. Pellosta näkyy kuitenkin myös tuoretta vihreyttä.

– Runsaiden sateiden aikaan kasvit rupesivat työntämään uusia versoja. Se ei ole hyvä asia.

Cavén näyttää maasta törröttävää vihreää puolipitkää kortta. Se ei ole vielä edes aloittanut heilimöintiä ja röyhyn kasvattamista. Uuden verson röyhy ei tuleennu vielä elokuun puolivälissä. Uusi verso voi myös heikentää kasvin jyvien kasvua.

Olli Cavén on aiemmin viljellyt myös kevätvehnää.

– Muutin lajia, kun vehnän lajikettakin olisi pitänyt muuttaa ja siihen ostaa uudet siemenviljat.

Ruista Cavén ei ole viljellyt, koska se on syysvilja. Hän ei ole niin ikään viljellyt syysvehnää, vaikka onnistuessaan sen sato on kevätvehnää runsaampi.

– Syysviljat ovat arkoja tuhoille talvella. Kylväminen syksyllä sotkee myös vuoden työkiertoa eivätkä syksyn säät aina suosi kylvämistä. _HÄSA