Kanta-Häme

Hämeeseen palannut Satu Taiveaho: “Luopumisen aika on ohi” – Myös politiikka kiinnostaa edelleen

Kahden lapsen sijaisäiti Satu Taiveaho aloitti avioeron jälkeen uuden elämän synnyinkaupungissaan Riihimäellä. Vaikea syksy vaihtui parempaan kevääseen. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 6.4.2019.
Vaikeinta avioerossa oli lopulta eläimistä luopuminen, kertoo Riihimäelle muuttanut Satu Taiveaho. Tuusulassa hänellä oli hevonen, poni, koira ja kaksi kissaa. Kuva: Pekka Rautiainen
Vaikeinta avioerossa oli lopulta eläimistä luopuminen, kertoo Riihimäelle muuttanut Satu Taiveaho. Tuusulassa hänellä oli hevonen, poni, koira ja kaksi kissaa. Kuva: Pekka Rautiainen

– Onhan tämä tietysti uusi kokemus. Toisaalta tässä iässä on jo tottunut elämään ja hoitamaan asioita itsenäisesti. Olen aiemminkin ollut lasten kanssa paljon yksin, kun Antti oli töiden takia niin paljon pois kotoa, sanoo Satu Taiveaho, 42.

Hän muutti viime jouluna avioeron jälkeen Tuusulasta synnyinkaupunkiinsa Riihimäelle.

– Kaikki on mennyt olosuhteisiin nähden mukavasti. On ollut kivaa palata tänne ja yleensäkin Hämeeseen.

Entinen kotikaupunki, yhä läheinen Hämeenlinnakin on nyt aiempaa lyhyemmän matkan päässä.

– Työmatka Helsinkiin tosin piteni. Se on ainut asia, joka arjessa hiukan harmittaa.

Arki pyörii huushollin kahden lapsen ympärillä. Taiveaho on viisivuotiaan pojan ja kuusivuotiaan tytön sijaisäiti.

Eron lisäksi loppuvuotta synkensi rakkaan ystävän menehtyminen syöpään.

– Sekin pysäytti miettimään, mikä elämässä on oikeasti tärkeintä. Koen olevani aika onnekas. Elämä on kohdellut minua tosi kivasti. Monilla muilla on paljon, paljon vaikeampaa, Taiveaho sanoo.

– Viime syksy oli huono syksy, mutta luopumisen aika on ohi. Tämä kevät on hyvä kevät. Valoa kohti. Aurinkokin paistaa.

Lähellä vanhempia

Taiveahon uusi koti on sopivan lähellä hänen riihimäkeläisiä vanhempiaan.

– He pystyvät vielä toistaiseksi auttamaan minua arjessa. Toisaalta he tarvitsevat varmaan ennen pitkää minun apuani, kun ovat kuitenkin jo kasikymppisiä.

Lisäksi Taiveaholla on nyt Riihimäellä samassa elämäntilanteessa olevien eli eronneiden nelikymppisten sinkkunaisten tiivis ystäväporukka.

Hänellä ei ole kiirettä uuteen parisuhteeseen.

– Totta kai sitä toivoo, että jossain vaiheessa löytäisi ihmisen, jonka kanssa haluaa elämää jakaa. Ei tässä kuitenkaan ole mitään sen kummempaa hakua päällä. Asiat tapahtuvat, kun tapahtuvat. Tavallaan nautin tästä elämäntilanteesta, hän pohtii.

– Itse asiassa minulla ei ole tällä hetkellä suuria unelmia tai tavoitteita. Olen ihan tyytyväinen elämääni näin.

Avioerossa vaikeinta oli lopulta omista eläimistä luopuminen, Taiveaho arvioi.

– Minulla oli Tuusulassa iso katras eläimiä: hevonen, poni, iso koira ja kaksi kissaa. Mutta kesällä tänne tulee koiranpentu.

Kaltoin kohdeltujen vanhusten edunvalvojana viihtyvän Satu Taiveahon rinnassa roihuaa yhä vaikuttamisen palo. Hän saattaa pyrkiä takaisin eduskuntaan, kun lapset ovat isompia. Kuva: Pekka Rautiainen
Kaltoin kohdeltujen vanhusten edunvalvojana viihtyvän Satu Taiveahon rinnassa roihuaa yhä vaikuttamisen palo. Hän saattaa pyrkiä takaisin eduskuntaan, kun lapset ovat isompia. Kuva: Pekka Rautiainen

Adoptio vaihtui sijaisvanhemmuuteen

Entinen demarikansanedustaja työskentelee nykyään Suvanto ry:n toiminnanjohtajana. Yhdistys on kaltoin kohdeltujen vanhusten asialla.

– Teen yhden päivän viikossa etänä ja olen perjantait hoitovapaalla, joten reissaamista tulee yleensä kolmena päivänä viikossa.

Yleisesti ottaen sijaisvanhemmuuden haasteet liittyvät muun muassa sijoitettujen lasten taustoihin, mahdollisiin erityistarpeisiin ja käytösoireisiin sekä lapsiin liittyvien palaverien aikatauluttamiseen. Jos biologisten vanhempien elämäntilanne kohenee, on mahdollista, että lapset palautetaan heille. Pienenä sijoitettujen lasten kohdalla tähän päädytään kuitenkin hyvin harvoin.

Taiveaho ja hänen entinen miehensä, kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.), päätyivät sijaisvanhemmiksi sen jälkeen, kun lapsettomuudesta kärsineen pariskunnan adoptioprojekti kaatui keskustan Nuorisosäätiö-kohuun liittyneisiin rikosepäilyihin.

Taiveahon mukaan Kaikkonen pysyy mukana lasten elämässä erosta huolimatta.

Hän kertoo, että toistakymmentä vuotta kestänyt liitto hiipui vähitellen ilman mitään sen kummempaa dramatiikkaa.

– Olemme edelleen ystäviä ja tsemppaamme toinen toisiamme, ja Antti on auttanut minua monessa asiassa.

Riihimäen valtuusto kutsuu?

Taiveaho jätti eduskunnan kahdeksan vuotta sitten omasta tahdostaan suosionsa huipulla.

Sittemmin puolue on yrittänyt ylipuhua häntä ehdolle kaikkiin mahdollisiin vaaleihin. Toistaiseksi Taiveaho on tyytynyt kuntapolitiikkaan. Viime kuntavaalien äänivyöryn jälkeen häntä oltiin jo istuttamassa Tuusulan pormestariksikin, mutta äänikuningatar kieltäytyi kunniasta.

Taiveaho ehti lupautua SDP:n ehdokkaaksi maakuntavaalivaaleihin, ensin Uudellemaalle ja muuttonsa myötä Hämeeseen, ennen kuin uudistus ajoi karille. Seuraavissa kuntavaaleissa hän asettunee ehdolle Riihimäen valtuustoon.

Neljän vuoden päässä häämöttäviä eduskuntavaaleja hän ei ole vielä pohtinut.

– Vaikuttamisen palo on tallella, mutta silloin täytyy miettiä sitäkin, kuinka arki lasten kanssa siinä vaiheessa sujuu. Heille on pystyttävä antamaan riittävästi aikaa.

Mukava työ

Taiveaho kertoo viihtyneensä Suvannossa erinomaisesti.

Satu Taiveaho asuu nykyään Riihimäellä kahden sijoituslapsensa kanssa.

– Tykkään tästä työstä ja pidän sitä koko sydämestäni tärkeänä. Hinkua muualle ei ole. En kuitenkaan täysin poissulje sitä, että hakisin jossain vaiheessa töitä lähempää.

Useimmat Taiveahon siviilityöt ovat liittyneet tavalla tai toisella vanhuspalveluihin. Eduskuntakausiensa (2003–2011) jälkeen hän on työskennellyt muun muassa aluehallintovirastossa sosiaalihuollon johtavana ylitarkastajana sekä lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin järjestöpäällikkönä.

Ikääntyneiden oikeuksien puolustaminen oli Taiveaholle aikoinaan yksi keskeinen ajuri lähteä politiikkaan.

Tuusulan kuntapolitiikassa hän toimi sote-päätöksenteon keskiössä: sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän puheenjohtajistossa. HäSa

Asiasanat