Kanta-Häme

Hämeeseen tulossa hyvä rapusaalis - rapuvarkaat veivät koeravustajien saaliin

Rapuvuodesta on tulossa hyvä Kanta-Hämeessä, arvioi Vanajavesikeskuksen projektipäällikkö Mika Soramäki.

Hämeen kalatalouskeskus ja Vanajavesikeskus kävivät keskiviikkoiltana laskemassa 15 mertaa koeravustukseen Hauhon Pyhäjärvelle. Torstaina koettu saalis oli noin parikymmentä rapua, ja isoimmat naaraat olivat noin 12 sentin mittaisia.

– Ravut ovat komeita ja terveen näköisiä. Sekä naaraat että koiraat ovat jo vaihtaneet kuorensa.

Soramäen mukaan koeravustuksen saaliin määrän ja rapujen kunnon sekä aiemmin kesällä verkkoihin ja katiskoihin jääneiden rapujen ennakkotietojen perusteella rapuvuodesta voi odottaa oikein hyvää Hämeessä.

Myös Luonnonvarakeskus odottaa rapukaudesta hyvää, sillä aikaisen kevään ansiosta rapujen kasvukaudesta tuli pitkä.

Koeravustuksen saalis ei ollut kaksinen, koska joku oli käynyt kokemassa rapumerrat jo yöllä.

– Yleensä 15 merrasta tulee toista sataa rapua, mutta ne oli tyhjennetty. Onneksi aamuyön tunteina mertoihin oli eksynyt parikymmentä rapua, Soramäki kertoo.

Hänen mukaansa toisten mertojen kokeminen on ikävä ilmiö, joka yleistyy koko ajan. Soramäki ei itse ravusta juuri ollenkaan saalisvarkaiden vuoksi.

– Pitkäkynnet vievät saaliita siellä täällä, ja mertojakin viedään todella paljon.

Ravustuskausi alkoi torstaina kello 12. Soramäen mukaan Pyhäjärven rannoilta lähti useita veneitä liikkelle heti, kun kello löi tasan.

– Ravustus on nykyään suosittu harrastus, kun se oli ennen harvojen herkkua. Täpläravun myötä saaliit ovat valtavat kaikissa lähivesissä, kuten Hauholla ja Vanajanselällä.

Hämeessä saadaan noin 60 prosenttia koko maan rapusaaliista. Maakunta on valittu jo vuodesta 2010 joka vuosi rapumaakunnaksi.

Soramäki kertoo, että täpläravun kaupallisella pyynnillä on ammattikalastajien toimeentulolle iso merkitys.

Muuta rapua ei Hämeessä enää juuri ole. Jokirapuja on muutamissa puroissa ja pikkulammissa, mutta sitä ei ole enää pyydettäväksi asti.

Jokirapu on erittäin herkkä rapurutolle, mutta täplärapu kestää ruttoa hyvin.

– En ole huomannut jokiravun ja täpläravun maussa mitään eroa, ja täplärapua riittää Hämeessä kaikille. Tällaisia saaliita ei ole saatu miesmuistiin, Soramäki sanoo.

Täplärapu on vieraslaji, jota ei saa enää istuttaa vesistöihin uusien vieraslajisäädösten takia. Rapuja ei saa myöskään siirtää vesistöstä toiseen.

– Rapujen siirto voisi johtaa erilaisten ruttojen sekoittumiseen, millä voisi olla arvaamattomia seurauksia.

Hämeen kalatalouskeskus teki yhdessä Vanjavesikeskuksen kanssa koeravustuksen viimeksi toissavuonna. Tarkoitus on arvioida saaliin perusteella, millainen rapuvuodesta on tulossa. HÄSA