Kanta-Häme Hämeenlinna

Kriisityön tutkinto puuttuu Suomesta – ”On sattumanvaraista, kenen avun piiriin tapahtumalle altistuneet pääsevät”

Hamkin yliopettaja ja psykoterapeutti Leena Packalén: Akuutissa kriisityössä toimivien joukko on tänä päivänä hyvin kirjavaa.
Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) hyvinvointiosaamisen yksikön yliopettaja Leena Packalén toimii myös kriisi- ja traumapotilaiden psykoterapeuttina. Hamk on toiminut edelläkävijänä kriisityökoulutuksessa ja lähtenyt mukaan siihen täydennyskoulutuksin ja erikoistumisopinnoin heti, kun kriisityöajattelu levisi Suomeen 1980–1990-lukujen taitteessa. Kuva: Terho Aalto
Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettajan Leena Packalénin mukaan kriisityöntekijöiden koulutusta pitäisi kehittää. Kuva: Terho Aalto

Suomesta puuttuu valtakunnallinen kriisityöntekijäksi pätevöittävä koulutus.

– Se on selkeä puute. Akuutissa kriisityössä toimivien joukko on hyvin kirjavaa. On sattumanvaraista, kenen avun piiriin tapahtumalle altistuneet pääsevät. Kriisityöntekijöille tarvittaisiinkin pätevyysvaatimukset ja yhtenäinen koulutus, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) hyvinvointiosaamisen yksikön yliopettaja Leena Packalén.

Luonteva väylä voisi hänen mukaansa olla ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen suoritettava erikoistumiskoulutus.

Kriisityötä jo 1990-luvulta lähtien

Packalén on tehnyt kriisityötä 1990-luvun alusta lähtien ja toimii myös trauma- ja kriisipotilaiden psykoterapeuttina.

Hänen apuaan on hyödynnetty niin Myyrmannin räjähdyksen, Thaimaan tsunamin kuin Jokelan vuonna 2007 tapahtuneiden kouluampumistenkin jälkihoidossa. Uusin Suomea järkyttänyt tapaus on tiistainen teräaseisku Kuopiossa Savon ammattiopistoon, jossa yksi ihminen sai surmansa ja kymmenen loukkaantui.

– Kuopiossakin akuuttia kriisiapua antavat monet toimijat, kuten SPR:n vapaaehtoiset, koulutetut seurakunnan työntekijät ja kunnan sosiaali- ja terveystoimen työntekijät.

Kunnan toimijoiden ohella Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on valtakunnallinen ja virallinen asema sosiaali- ja terveysministeriöltä auttaa, tukea ja toimia suuronnettomuuksissa. Lisäksi kriisityössä on käytettävissä SPR:n asiantunteva psykologiryhmä.

Kriisityöhön tarvitaan koulutusta

Kriisityöntekijät ovat Leena Packalénin mukaan tällä hetkellä usein psykiatriseen hoitotyöhön painottuneita sairaanhoitajia tai sosionomeja, jotka ovat käyneet kriisityöhön suuntautuvia täydennyskoulutuksia.

Esimerkiksi Hamkin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksessa on ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa tarjolla kriisipainotteinen koulutusohjelma. Siihen hakeutuu noin 40 opiskelijaa joka toinen vuosi.

– Koulutus ei kuitenkaan anna valmiuksia toimia kriisityöntekijänä, vaan nimenomaan valmiuksia toimia esimies- ja johtamistehtävissä kriisityön eri osaamisalueilla. Jos ihminen tekee kriisityötä työkseen, olisi hyvä, että koulutus olisi rakennettu juuri siihen tehtävään.

Hamk etsii yhteistyökumppaneita

Vuodesta 1995 lähtien aina tähän vuoteen asti Hamk teki yhteistyötä aluksi University of Ulsterin ja sittemmin University of South Walesin kanssa, mikä tarjosi mahdollisuuden opiskella ylempänä amk-tutkintona kansainvälisen Master of Science Disaster Healthcare -tutkinnon.

Se antoi valmiudet toimia kansainvälisissä suuonnettomuuksissa ja katastrofeissa konfliktialueilla. Nyt Hamk etsii kriisityön koulutukseen uusia yhteistyökumppaneita.

Perusteita ihmisten auttamiseen äkillisissä kriisitilanteissa opiskellaan myös Hamkin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. HÄSA

Otsikkkoa päivitetty 3.10.2019 kello 10.05.

Keskustele lapsen kanssa Kuopion tapahtumista

Jotta lapsi tai nuori ei tunne jäävänsä yksin asian kanssa, on tärkeää keskustella hänen kanssaan tapahtuneesta ja yrittää palauttaa turvallisuuden tunne.

Aikuisen pitää pysyä rauhallisena ja vahvistaa uskoa arjen toimivuuteen jatkossa.

Toivon näkökulman korostaminen on tärkeää: Tästä selvitään, ja elämä jatkuu hyvänä.

Pitää kertoa, että saatavilla on tarvittaessa matalan kynnyksen tukea ja apua.

Lähde: Leena Packalén, kriisi- ja traumapotilaiden psykoterapeutti, Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvointiosaamisen yksikön yliopettaja