Kanta-Häme

Hamk vie opetustaan Etelä-Afrikkaan, Kazakstaniin ja Brasiliaan

Koulutusvienti voi tulevaisuudessa olla yksi Suomen taloudellinen valttikortti.

Hämeen ammattikorkeakoulu on asian edelläkävijä. Koulutusvienti Etelä-Afrikkaan aloitettiin jo kaksi vuotta sitten, ja pian sen jälkeen alkoi terveydenhuoltokoulutuksen vienti Kazakstaniin.

Syyskuussa alkaa ammattikoulun opettajien Skills-valmennus Brasiliassa. Kiinalaisten kanssa yhteistötä on tehty jo toistakymmentä vuotta.

Lainsäädännön mukaan koulutusviennin täytyy tuottaa voittoa. Koulutusvienti onkin ammattikorkeakouluille yksi tapa pelastautua yhä tiukkenevassa talouskurissa.

Taloudelliset vaikutukset muillekin aloille

– Ei tästä uutta Nokiaa tule, mutta kyllä tämä auttaa talouttamme, kertoo johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen Hamkista.

Koulutusviennin vaikutukset eivät Suomessa siirry suoraan korvaamaan taloudellisten leikkausten vaikutuksia ammattikorkeakouluissa. Erityisesti tekniikan, matkailun ja kulttuuri-alan koulutusta on leikattu viime vuosina. Koulutusvienti tuo työpaikkoja erityisesti tekniikan ja terveydenhuollon opettajille.

Taloudelliset vaikutukset ulottuvat kuitenkin koulutuksen lisäksi myös muille aloille. Opiskelijoiden mukana siirtyy paljon rahaa suomalaiselle elinkeinoelämälle. Myös vero- ja palkkatuloja syntyy koulutusviennin mukana.

Maineella maailmalle

Suomalaisen koulutuksen valttina on hyvä maine.

– Nyt koetetaan viedä eteenpäin Team Finland -nimellä tunnettua ajatusta. Tarkoituksena on markkinoida suomalaista koulutusta kokonaisuutena. Ajatuksen eteen tekevät työtä monet ministeritkin, sanoo Mahlamäki-Kultanen.

Hamkin etuna on koulutuksen monipuolisuus. Esimerkiksi Afrikassa tulevat opettajat tarvitsevat opettajankoulutuksen lisäksi myös insinöörien osaamista. Hamkista ne voidaan tarjota yhdistelmänä.

Suomen sisällä koulutusjärjestelmät eivät ole suurta bisnestä. Siksi kilpailu muiden maiden keskellä on hyvästä maineesta huolimatta hankalaa.

– Markkinoinnin kustannukset täytyy mitoittaa niin, että voimme kilpailla esimerkiksi Cambridgen kanssa.

Monessa maassa koulutuksen byrokratia voi yltää valtion ylimpien virkamiesten tasolle.

– Kazakstanissa ministeri saapui jakamaan todistuksia koulutuksesta. Jos tilannetta vertaa Suomeen, niin Krista Kiuru ei kyllä opettajaksi valmistuvien todistuksia tule jakamaan, sanoo Mahlamäki-Kultanen.

Kazakstanista Hämeenlinnaan

Koulutusvienti Hamkissa alkoi, kun Mahlamäki-Kultanen oli ammattitaitajien maailmanmestaruuskisoissa Isossa-Britanniassa, ja tutustui Etelä-Afrikan ammattikoulutuksesta vastuussa oleviin ihmisiin.

– Etelä-Afrikassa on tehty paljon työtä koulutuksen parantamiseksi, mutta osassa kouluista näkyvät edelleen Apartheid-politiikan jäljet. Opetuksen taso voi olla todella heikkoa.

Kazakstanin pääkaupungin Astanan kanssa taas on sopimus sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutuksesta. Se on tehty yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.

Ensi vuonna kazakstanilaiset opettajat tulevat Hämeenlinnaan opiskelemaan Opiskelijavalintaa valmistellaan parhaillaan.

Koulutusvienti on kirjattu Hamkin strategiaan myös tulevaisuudessa.

– Aluksi on menty rauhallisin askelin, ja kerätty kokemuksia, kuvailee Mahlamäki-Kultanen.

Päivän lehti

5.6.2020