Kanta-Häme

Hamk yllätti jättituloksella

Hämeen ammattikorkeakoulu onnistui viime vuonna odotettua paremmin taloudenpidossaan.

Kuntayhtymä päätyi 3,5 miljoonaa euroa plussalle. Se on 2,6 miljoonaa enemmän kuin budjetissa oli asetettu tavoitteeksi.

Hamkin rehtori Pertti Puusaari onkin hyvin tyytyväinen viime vuoden saldoon.

– Rahoituksen kiristymisestä huolimatta taloutemme on edelleen tasapainossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtyihin sopimuksiin nähden olemme pystyneet parantamaan tulevan rahoituksen pohjana olevia mittareita, Puusaari iloitsee.

Hänen mukaansa sekä valmistuneiden määrä, suoritetut opintopisteet, julkaisut sekä tutkimus- ja kehityshankkeissa suoritetut opintopisteet ovat kaikki tasaisessa nousussa.

– Vetovoima on parantunut sekä HAMKin että HAMIn puolella, Puusaari sanoo.

Ulkopuolinen T&K-rahoitus on vähentynyt ohjelmakauden vaihtumisen johdosta, mutta ei lainkaan niin jyrkästi kuin edellisen ohjelmakauden vaihtuessa. Tämä kertoo hanketoiminnan kehittymisestä ja vakiintumisesta.

Työntekijöitä… 60 vähemmän

Positiivinen tulos johtuu tarkasta taloudenpidosta, joka kuntayhtymässä on aloitettu jo vuonna 2011. Hamk on varautunut säästökuurillaan valtakunnalliseen rakennemuutokseen, joka leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Kipeimmin leikkausten arvioidaan koskevan tänä ja ensi vuonna.

– Kertynyt vuosikate tuo varmuutta tulevien vuosien strategiseen kehittämiseen ja ammattikorkeakoulun rakennemuutoksen läpiviemiseen, sillä vielä kahtena seuraavana vuotena ammattikorkeakoulun perusrahoitus putoaa yhteensä viisi miljoonaa euroa, kertoo talousjohtaja Mirja Pöhö.

Hänen mukaansa osakeyhtiöksi muuttumisen vuoksi henkilöstökulut tulevat nousemaan nykyisestä tasosta liki miljoonalla eurolla, mikä kiristää taloustilannetta entisestään. Kaksi kolmasosaa Hamkin toimintamenoista on henkilöstömenoja.

Hamkin henkilöstö vähentyi vuoden 2013 aikana 60 henkilöllä. Työntekijöitä kuntayhtymässä oli viime vuoden lopussa 750 henkilöä.

– Hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä mm. työterveyshuollon kanssa. Tuloksellisesta toiminnasta kertoo, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet 20 prosenttia edellisestä vuodesta, Pöhö toteaa.

Keskittäminen kannattaa

Viime vuonna Hamk käytti kolme miljoonaa euroa investointeihin, joista merkittävimpiä olivat Mustialan opiston peruskorjaus ja Visamäen kampuksen muutostyöt.

Lähivuosien investoinneista suurin on Korkeakoulukeskuskampuksen rakentaminen.

– Tämä investointi kuitenkin kuolettaa itsensä nopeasti, sillä kiinteistöjen ylläpitokulut ja yhteisten palveluiden järjestämisen säästö on liki miljoona euroa vuodessa, Pöhö kertoo.

Jatkossa Hämeenlinnan opetus keskitetään siis Visamäkeen. 2015 Hamkilta vapautuu loputkin Myllymäen kampuksesta, joka siirtyy Hämeenlinnan kaupungin käyttöön. (HäSa)