Kanta-Häme

Hamkin keräyspotti kipusi 600 000 euroon

Osa lahjoituksista oli kohdennettuja, loppujen käyttötarkoituksesta päättää oppilaitos itse. Käytännössä raha menee koulutuksen kehittämiseen.
Hämeen ammattikorkeakoulun kampusta Hämeenlinnan Visamäessä. Arkistokuva.

Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) varainhankinta on saanut rehtori-toimitusjohtaja Pertti Puusaaren kehräämään tyytyväisyyttään.

Puusaari laskeskelee, että kuluvan vuoden aikana karttunut keräyspotti on tällä hetkellä tonnin, pari tonnia vajaat 600 000 euroa.

– Näyttää siltä, että pääsimme kutakuinkin samaan summaan kuin Oulun ammattikorkeakoulu, joka on selvästi meitä isompi oppilaitos.

Puusaari luonnehtii tulosta erittäin hienoksi.

– Tästä on hyvä lähteä jouluun.

Hamkin varainkeruun lähtölaukauksena toimi vuoden alussa Teknologiateollisuudelta saatu 400 000 euron potti. Tämä oli myös suurin yksittäinen lahjoitus.

Teknologiateollisuus kohdensi lahjoituksensa tekniikan ja liikenteen aloille. Toiseksi suurin yksittäinen lahjoitus oli Valion syyskuussa tekemä 50 000 euron lahjoitus. Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneista maitoteknologian opiskelijoista moni työskentelee valmistuttuaan Valiolla.

Myös pankit ovat muistaneet Hamkia. Syyskuussa Etelä-Hämeen ja Janakkalan Osuuspankit tukivat Hamkin kansainvälistymistä 32 000 eurolla. Lahjoitus toivottiin käytettävän ulkomaille suuntautuvan vaihto-opiskelun lisäämiseen.

Osa lahjoituksista oli kohdennettuja, mutta loppujen käyttötarkoituksesta voi päättää Hamk itse. Yrityksiltä tulleen rahan oppilaitokset voivat käyttää myös suoraan toimintaan.

– Kun rahaa jaetaan parille vuodelle, saadaan koulutuksen ylimääräiseen kehittämistyöhön kivasti lisäpaukkuja.

Yrityksiltä saadun suoran tuen lisäksi varainkeruuta on tänä vuonna vauhdittanut valtion lupaama porkkana. Vuoden 2018 loppuun mennessä tehdyistä lahjoituksista valtio maksaa kouluille vastinrahaa.

Vastinrahaa on oppilaitoksille jaossa yhteensä 24 miljoonaa euroa. Valtiolta saatava raha menee pääomitukseen, mutta sitä oppilaitokset voivat jatkossa hyödyntää esimerkiksi korkotuottoina.

Riihikuivan rahan lisäksi yrityskäynnit ovat poikineen myös muuta hyvää: kontakteja, yhteistyötä ja hyviä keskusteluita.

Lahjoitukset ovat tulosta talon johdon yrityskäynneistä.

Näkyvyyttä ja yhteistyökumppaneita haalittiin kuitenkin isommalla porukalla, sillä Puusaaren mukaan jokaisen opettajan tuli jalkautua vuoden aikana johonkin yritykseen. Hyväksi todettua toimintatapaa aiotaan jatkaa.

– Ylimmän johdon yrityskierroksia tullaan jossain mittakaavassa myös jatkamaan, vaikka rahaa ei välttämättä oltaisikaan keräämässä. Keskustelut yhteistyömahdollisuuksista on koettu todella hyödyllisiksi. HÄSA