Kanta-Häme

Hamkin opetusta myydään brasilialaisille opettajille

Hämeen ammattikorkeakoulu (Hamk) solmi Brasiliassa koulutusvientisopimuksen maailman suurimman ammatillisen oppilaitoksen Brazil´s National Industrial Training Servicen (Senai) kanssa.

Senailla on yhteensä 3,7 miljoonaa opiskelijaa ympäri Brasiliaa.

Kahden vuoden ajan neuvoteltu sopimus allekirjoitettiin Hamkissa maanantaina 11. marraskuuta.

Brasilia on hyvin nopeasti kehittyvä maa, mutta ammatillisesta koulutuksesta on suuri pula. Siksi ammatillisia opettajia tarvitaan paljon.

Hamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun Skills Trainers´ Academy vie Brasiliaan ammatillisten opettajien huippuosaamista. Kaupan ideana on brasilialaisten opettajien ohjaus kohti ammattitaidon MM-kilpailuja, jotka pidetään vuonna 2015 Brasiliassa.

Lähiopetusta Suomessa ja Brasiliassa

Yliopettaja Tuomas Eerola lähtee Brasiliaan kouluttamaan ammatillisia opettajia. Hänen mukaansa myös suomalaisilla on opittavaa brasilialaisesta huipputason ammattivalmennuksesta, sillä myös he menestyvät todella hyvin ammattitaidon MM-kilpailuissa.

– Hamkin toteuttama koulutusohjelma on jaettu kolmeen jaksoon, hän kuvaa.

Ensimmäisessä orientaatiojaksossa laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma opettajalle ja hänen opiskelijoilleen. Tämä toteutetaan etäohjauksena.

Toinen jakso on konsultointia, johon kuuluu kaksi kontaktiopetusviikkoa Brasiliassa. Niiden aikana suomalaiset opettavat brasilialaisia paikan päällä.

Kolmannessa jaksossa brasilialaiset tulevat Suomeen kontaktiviikolle. Ensimmäisessä kokeilussa on mukana 25 brasilialaista täydennysopiskelijaa.

Satojen tuhansien eurojen kauppa

Koulutusviennin suurin merkitys ei ole taloudellinen, sanoo Hamkin koulutusviennin ohjausryhmän vastaava johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen.

– Talousnäkökulma Hamkissa on sellainen, että mennään maltillisin askelin, kyseessä ei ole miljoonakauppa, mutta ei tämä pienikään ole. Paljon tärkeämpää on kansainvälinen tunnustus, jonka kauppa antaa Hamkille, kertoo Mahlamäki-Kultanen.

Miten paljon Hamk siis taloudellisesti hyötyy?

– Sopimuksen kauppasumma on liikesalaisuus. Koska Hamk on kuitenkin julkinen organisaatio, niin voin kertoa, että sadoissa tuhansissa liikutaan.

Kaupalla ei erityisesti myydä niinkään Hamkia, vaan pikemminkin koko suomalaista koulutusta. Suomen kilpailukykynä on erityisesti se, että opetus tukee jokaista opiskelijaa ja tämän kykyjä.

– Hamk hyötyy koulutusviennissä myös siitä, että opetuksen laatua mitataan kansainvälisesti, ja se estää päätymästä sellaiseen itsetyytyväisyyden tilaan, jossa ei kehitytä.

Lukukausimaksut eivät innosta

Koulutusviennin edistämistä selvittänyt työryhmä esitti opetusministeriölle hiljattain, että lukukausimaksut estävä lainsäädäntö purettaisiin osittain. Ajatuksena on, että Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta voitaisiin periä lukukausimaksuja.

Mahlamäki-Kultanen ei ole lukukausimaksuista erityisen innostunut. Tämän hetken täydennyskoulutettavien koulutuksen maksavat erilaiset valtiolliset organisaatiot, eivät yksittäiset opiskelijat.

– Mielipiteeni on, että ne kokemukset, jotka lukukausimaksukokeiluista on, eivät ole kovin onnistuneita. Maksullinen opiskelu selvästi vähensi opiskelijoiden kiinnostusta tulla Suomeen, sanoo Mahlamäki-Kultanen. (HäSa)