Kanta-Häme

Hamkin purku nosti Riihimäen plussalle

Leikkaukset ja säästöt leimaavat viime vuotta Riihimäellä, jos kaupunkilaisilta kysytään.

Keväällä kaupunginvaltuuston hyväksymä 1,5 miljoonan euron suuruinen sopeuttamis- eli leikkaussuunnitelma näkyi vielä joulun allakin, kun sukeltajat ja uimarit protestoivat uimahallista perityistä käyttömaksuista.

Sopeutus vakautti kuitenkin kaupungin taloustilannetta, sillä menojen kasvu saatiin kuristettua edellisvuoden 4,4 prosentista 2,1 prosenttiin. Viime vuoden tilinpäätös näyttää ilman vesilaitosta hienosti 5,3 miljoonaa euroa ylijäämää. Vesilaitoksen kanssa ylijäämää on 9,1 miljoonaa euroa.

Todellisuudessa kaupungin oma tilinpäätös ilman vesilaitosta jäi tappiolle 2,8 miljoonaa euroa.

– Pidän 2,1 prosentin menojen kasvua vielä liian korkeana. Tämän vuoden alun verokehityksen perusteella voi pelätä, että verotulot jäävät kaksi miljoonaa euroa alle arvioidun, toteaa kaupungin talousjohtaja Aila Ylioja.

Viime vuonna verotulot alittuivat 2,5 miljoonalla eurolla, mutta kasvoivat edellisvuodesta 2,5 prosenttia. Veroprosentin 0,75 prosentin korotus edellisvuodesta selittää koko kasvun. Valtionosuuksia menetettiin puolen miljoonan euron edestä.

Näennäinen hyvä tulos syntyi, kun Hämeen ammattikorkeakoulun kuntayhtymä purettiin ja Riihimäki sai siihen sijoittamanaan pääomana takaisin 16,1 miljoonaa euroa. Sama summa jouduttiin heti maksamaan perustetun Hämeen ammattikorkeakoulu oy:n osakkeista.

Rahaa kaupungin talouden pyörittämiseen ei Hamkin purkamisesta saatu. Sama kuvio paransi paperilla myös Hämeenlinnan kaupungin tulosta viime vuodelta.

Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen luonnehtii viime vuotta tyydyttäväksi. Väkiluku kasvoi yhä, joskin vain vähän. Kaupunkiin saatiin lisää elinvoimaa ja virkeyttä elinkeinoelämään, kun sekä Ullan Pakarin leipomo että Valion jättimäinen meijerin laajennusinvestointi käynnistyivät.

– Investoinnit pysyivät matalalla tasolla, kuten tässä taloustilanteessa on syytä. Suurin investointi oli 3,1 miljoonaa euroa maksanut Tiilikadun kuntoutusyksikön rakentaminen, Keskiruokanen sanoo.

Kaupunki käytti rakentamiseen ja kunnallistekniikkaan nettona yhteensä 20,5 miljoonaa euroa. Investointimenot kasvoivat 36,6 miljoonaan euroon Hamkin osakkeiden oston myötä.

Hyvällä vauhdilla etenevä sosiaali- ja terveystoimen kehitystyö sisältää Keskiruokasen arvion mukaan usean miljoonan säästömahdollisuudet. Ne näkyvät vasta lähivuosina.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty (sd.) pitää viime vuotta kohtalaisena koko maan lamaa vasten tarkasteltuna. Vaikka kaupungin talous vielä jäi miinukselle, tytäryhtiöt olivat hyvässä iskussa. Riihimäen Teatteri, elinkeinoyhtiö Tilat ja Kehitys sekä Riihimäen kaukolämpö tekivät hyvää tulosta.

– Kaupunkia rasittaa edelleen velka, joka syntyi takavuosina suurista investoinneista niin koulujen remontointiin kuin vanhusten palveluihin Riihikodissa. Jatkossa emme voi enää investoida samaan tahtiin, Räty totesi.

Velkaa on syntynyt, kun kaupunki on korjannut 52 miljoonalla eurolla kouluja ja 18 miljoonalla eurolla vanhusten palvelukeskusta eli Riihikotia. Kouluista remonttia odottavat vielä Uramo ja Peltosaari. HÄSA

Päivän lehti

5.4.2020