Kanta-Häme

Hamkissa lukukausimaksuihin suhtaudutaan myönteisesti

Hämeenlinna

HALLITUSNEUVOTTELUISSA pohditaan lukukausimaksujen käyttöönottoa Suomen korkeakouluissa. Maksut koskisivat vain EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita.

– Korkeakoulujen rehtoreiden kanta on lähes yksimielisesti se, että lukukausimaksut olisivat positiivinen uudistus. Ammattikorkeakouluilta on leikattu paljon varoja. Lukukausimaksut paikkaisivat tätä vajetta, sanoo Hamkin rehtori Pertti Puusaari.

Hämeen ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä 603 ulkomaalaista opiskelijaa, joista 505 on tullut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Yhteensä koko korkeakoulussa on noin 5 000 opiskelijaa. Ulkomaalaisia opiskelijoita valmistuu yli asetetun tavoitemäärän.

UUDISTUKSEN TAUSTALLA on mahdollisuus tutkintojen myyntiin, eli koulutusviennin kasvattamiseen. Koulutusta myymällä myytäisiin ulkomaille myös suomalaista osaamista. Myynnin myötä koulutusmahdollisuuksia voitaisiin myös markkinoida enemmän ja kohdennetummin.

Hämeen ammattikorkeakoulun opettajankoulutus on tutkintomuodoltaan muista poikkeava, joten sitä on voitu myydä aikaisemminkin. Samaa mahdollisuutta toivotaan nyt muillekin tutkinnoille.

Vuonna 2013 arvioitiin, että Suomessa opiskelee vuosittain noin 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa, joista kolme neljäsosaa tulee EU:n ja ETA:n ulkopuolelta. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n mukaan vuonna 2009 noin 75 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista jäi valmistumisen jälkeen Suomeen.

LUKUKAUSIMAKSUILLA tavoitellaan taloudellista hyötyä. Tällä hetkellä korkeakoulut saavat rahaa muun muassa valmistuneiden opiskelijoiden mukaan.

– Lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen odotettavissa varmasti olisi notkahdus ulkomaalaisten opiskelijoiden määrässä. Katoa voitaisiin kuitenkin paikata lisäämällä suomalaisten ja EU:n sisäpuolelta tulevien opiskelijoiden aloituspaikkoja, Puusaari sanoo.

Näin kävi muutama vuosi sitten Tanskassa. Notkahduksesta huolimatta tilanne palautui normaaliksi. Puusaari on keskustellut aiheesta muun muassa Hamkin tanskalaisen kumppanikorkeakoulun rehtorin Harald Mikkelsenin kanssa.

Ruotsissa lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä on pudonnut puoleen.

KUN LUKUKAUSIMAKSUISTA äänestettiin eduskunnassa vuonna 2012, äänesti 117 kansainedustajaa niiden puolesta. Suurin osa maksuja puolustavista oli nykyisten hallituspuolueiden edustajia.

– Näen tässä paljon potentiaalia. Toivon myös, että lukukausimaksun suuruus jäisi oppilaitosten päätettäväksi. Tämä olisi järkevä muutos korkeakoulujen rahoitusmallissa ja koulutuksen viennissä, Puusaari sanoo.

Puusaaren mielestä tämä voisi mahdollistaa myös jonkinlaisen stipendijärjestelmän. Näin osa maksusta palautuisi takaisin opiskelijalle. Stipendejä voisi ohjata esimerkiksi vähävaraisille opiskelijoille, kommentoi Puusaari.

Tavoite on, että Suomessa voidaan alkaa myydä tutkintoja ja osaamista. Lukukausimaksujen ansioista korkeakoulujen taso voitaisiin pitää yllä. Puusaaren mielestä lukukausimaksujen periminen ei olisi kohtuutonta.

– Mielestäni Suomen tehtävä ei ole tässä taloustilanteessa rahoittaa EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden koulutusta.

Päivän lehti

1.4.2020