Kanta-Häme

Hamkissa sorvataan digitaalisia palveluja hyvinvointi- ja terveysteknologiayritysten välille

Kaksi vuotta sitten Hämeen ammattikorkeakoulussa käynnistetty Älykkäät palvelut -tutkimusosasto keskittyy elinkeinoelämässä ja sen muutoksissa käytettävien digitaalisten laitteiden ja järjestelmien pilotointiin.

Eniten resursseja Hamk on suunnannut hyvinvointialan pilottihankkeeseen, joka on edennyt kokeiluvaiheeseen kotipalvelussa Hämeenlinnassa ja Forssassa.

Älykkäiden palveluiden tutkimuspäällikön Seppo Niittymäen mukaan teknologialla pyritään muun muassa kohentamaan hoitoalan palvelun laatua.

– Sillä parannetaan asiakkaan turvallisuutta ja vähennetään hoitohenkilökunnan kuormaa.

Esimerkiksi muistihäiriöisille suunnattu, kasviksi naamioitu seurantalaite on ristitty älykkääksi kukkatolpaksi.

– Hoitaja voi keskittyä omaan työhönsä ilman turhia lisäkilometrejä, kun hänen ei tarvitse koko ajan juosta vahtimassa kaikkia asiakkaitaan kerralla.

Tavanomaisesta poikkeavaa toimintaa havaitessaan kukkatolppa lähettää viestiä kotihoidolle ja omaisille esimerkiksi puhelimeen tai tablettiin.

– Järjestelmä reagoi, jos vanhus on pitkällään muualla kuin sängyssä tai liikkumatta rutiineistaan poikkeavana aikana. Automaattiset hälytykset helpottavat avun saapumista paikalle, tutkimusyksikön johtaja Vesa Salminen täsmentää.

Kukkatolpan voi laajentaa myös huoneistokohtaiseen järjestelmään, jossa asunnon huoneisiin asennetaan tolpan kanssa kommunikoivia liiketunnistimia.

Mulkosilmistä eli valvontakameroista luovuttiin ennen kokeilun alkamista.

– Siinä tuli yksityisyyden raja vastaan, Niittymäki toteaa.

Tarkoitus on, että laite ei herätä huomiota tai tunnetta ikäihmiselle, että häntä tarkkailtaisiin jatkuvasti.

Hamkin sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat keräävät tietoa ja raportoivat tulokset oppimistehtävinään.

– Saadun tiedon ja arvioiden perusteella palveluita viilataan paremmiksi. Esimerkiksi lääkkeen ottamisesta muistuttavan kellon äänisignaalia on voimistettu.

– Kehitettävä asia on myös yhteinen tiedon palveluväylä, jolla vaikka verensokerimittaukset saataisiin suoraan terveydenhuollon tietojärjestelmiin.

Niittymäen mukaan on vain etua, kun tutkimus ja koulutus tapahtuvat saman katon alla Hamkissa.

– Opiskelijoilla on valmistuessaan järjestelmät hallussa, kun se on ollut merkittävä osa heidän opintojaan.

Hämeenlinnassa kotihoito on satsannut kokeiluun 3 000 euroa. Niittymäen mukaan laitteiden käyttöönotto ei nosta kotihoidon palveluiden hintoja.

Yksi hidaste digitaalisten apuvälineiden ja palveluiden käytössä on yhteisten käyttöjärjestelmien puute.

– Meillä on käytössä ios-järjestelmä, kotihoidolla taas android. Me voisimme hankkeen puitteissa hankkia kotihoidolle iPhonen, Niittymäki heittää.

Hanketta sorvataan Hamkissa datasta palveluksi. Se ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.

– Siihen voi mennä vielä useita vuosia. Kehitystyötä tapahtuu koko ajan, Salminen muistuttaa.