Kanta-Häme

Handelsbanken laajentaa konttoriverkostoaan

Handelsbanken aikoo laajentaa konttoriverkostoaan Suomessa.

– Hyvä tuloskehitys ja kustannusten pitäminen kurissa mahdollistavat toiminnan kasvun, sanoo pankin Suomen toimintojen johtaja Nina Arkilahti.

Handelsbankenilla on Suomessa 45 konttoria.

– Viimeisimmät uudet konttorit perustimme ennen finanssikriisiä. Pankkitoiminnan epävarmuus on poistunut. Viranomaissäädöksetkin alkavat olla kohdallaan.

Arkilahti ei osaa vielä kertoa, mihin seuraava pankkikonttori perustetaan.

– Suomen Handelsbanken on hajautettu organisaatio, jossa konttorinjohtajat ovat paikallisia pankkiireja. Haussa on nyt konttorinjohtajia, jotka tuntevat hyvin paikalliset olot ja jotka osaavat parhaiten selvittää, mihin ja miksi heidän johtamansa konttori pitäisi perustaa. Tässä vaiheessa toisarvoinen seikka on se, mihin uudet konttorit tulevat sijoittumaan.

Handelsbanken tuli Suomeen vuonna 1994, jolloin ensimmäinen pankkikonttori perustettiin Helsingin Etelärantaan. Hämeenlinnan konttori perustettiin vuonna 2002.

Handelsbankenilla Suomessa on noin 600 työntekijää, joista noin puolet toimii pankkikonttoreissa eri puolilla Suomea.

Volyymit kasvussa

Arkilahti on tyytyväinen antolainauksen ja sijoitustuotteiden tuottojen kasvuun.

– Volyymit ovat kasvaneet niin yksityispankissa kuin yrityspankissakin. Rahoitusta on ollut hyvin tarjolla, mikäli asiakkailla on asiat kunnossa ja liikeidea on hyvä.

Heikon suhdanteen vaikutuksesta luottotappiot kasvoivat hivenen tammi-maaliskuussa 4,2 miljoonaan euroon.

– Tappiot olivat hyvin maltillista luokkaa. Toisaalta luottotappiot ovat aina epäonnistuminen ja toki ne harmittavat. Tappiot olivat tiedossa ja ne koituivat vanhoista asiakassuhteista.

– Saimme hyvän alun tälle vuodelle. Tavoitteena on pitää kustannukset kurissa ja huolehtia siitä, että kauppa käy ja saamme lisää tuottoja. Meillä on hyvät asiakassalkut. Kaikki ainekset ovat koossa siihen, että saavutamme tänä vuonna hyvän tuloksen, Arkilahti sanoo.

Ympyrä sulkeutui

Emoyhtiö Svenska Handelsbanken on monien muiden länsipankkien tavoin vetäytynyt Venäjän markkinoilta.

Pankki perusti parin työntekijän edustuston Moskovaan vuonna 1974 ja vuonna 2012 oltiin jälleen samassa tilanteessa, kun Handelsbanken lopetti tytäryhtiönsä Venäjällä.

Arkkilahti painottaa, ettei savustamisesta ollut kysymys.

– Venäjän pankkimarkkina on vaikea. Järjestelmään on sisäänrakennettu korkeat kustannukset. Isoissa kaupungeissa on kallista olla vuokralla. Venäjällä emme selvinneet samanlaisella työtekijämäärällä kuin Pohjoismaissa. Viranomaiset vaativat erilaisia kontrollantteja ja päällekatsojia, mikä lisäsi kustannuksia.

– Pitää ottaa isoja riskejä, jotta pankkitoiminta Venäjällä saadaan kannattavaksi. Tällaiseen malliin emme olleet valmiita, vaan halusimme toimia varovaisella pohjoismaisella linjalla. Tällöin tuotot jäivät pieniksi. Katsoimme, ettemme Venäjän markkinoilla voi saavuttaa sellaista kannattavuutta, joka on normaalia meidän muilla markkinoillamme.

Viimeinen pisara Arkilahden mukaan oli, kun vuokraisäntä katkaisi yllättäen vuokrasopimuksen kolmen viikon irtisanomisajalla. (HäSa)