Kanta-Häme Hämeenlinna

Hankalasti kierrätettävää sairaalamuovia kerätään vain harvoissa sairaaloissa

Neljä vuotta sitten lopetettu muovinkeräys yritetään aloittaa uudestaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
Suurin osa Kanta-Hämeen keskussairaalan jätehuollosta tapahtuu pohjakerroksessa. Yli 350 000 kilon sekajätteessä on aika kärrääminen ennen kuin se saadaan sijoitetuksi oikeaan paikkaan. Kuva: Riku Hasari
Suurin osa Kanta-Hämeen keskussairaalan jätehuollosta tapahtuu pohjakerroksessa. Yli 350 000 kilon sekajätteessä on aika kärrääminen ennen kuin se saadaan sijoitetuksi oikeaan paikkaan. Kuva: Riku Hasari

Kanta-Hämeen keskussairaalan henkilöstö haluaa aloittaa uudestaan sairaalamuovin kierrättämisen. On todennäköistä, että muovia aletaan kerätä vielä kevään aikana. Ilmeisesti muovinkeräys aloitetaan elintarvike- ja kalvomuovista.

Muovin keräys lopetettiin sairaalassa vuonna 2015, kun yhdyskuntajätteenä syntyvän energiajakeen erilliskerääminen kiellettiin kunnan kiinteistöissä. Muovi on mennyt siitä lähtien suoraan sekajätteeseen poltettavaksi. Sekajätettä syntyy pelkästään keskussairaalassa 355 000 kiloa vuodessa.

– Haluaisimme ennen kaikkea vähentää sekajätteen määrää. Samanlaiseen hyötykäyttöön muovi menee nyt kuin aikaisemminkin. Siinä mielessä tilanne ei siis ole muuttunut, keskussairaalan tekninen johtaja Ville Vuorijärvi sanoo.

Vuorijärven mukaan sairaalassa pohditaan parhaillaan sitä, miten muovinkeräys toteutettaisiin käytännössä. Sairaalassa kaikki muovilajit pitää kerätä erikseen, jotta niitä voidaan vielä uusiokäyttää.

Sairaanhoitopiiri aikoo kysellä vielä kevään aikana kokemuksia muista sairaanhoitopiireistä. Sairaalamuovia kerätään tällä hetkellä vain harvoissa sairaaloissa, sillä muovilaatuja on paljon, eikä niiden jatkokäyttöön ole välttämättä innostusta.

 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa on muovia kerätty jo vuosia.

Keräys alkoi ruokahuollosta, mutta laajeni viime vuonna osastoille. Esimerkiksi Peijaksen sairaalassa kerätään neljää eri muovia kolmeen astiaan leikkausosastolla. Myös uudessa Hyvinkään sairaalassa on aloitettu muovikassien ja kalvojen raaka-aineen, polyeteenin, kerääminen.

HUS-sairaanhoitopiirin ympäristöhallinnon päällikkö Mirja Virta sanoo, että sairaalan henkilökunta on innoissaan muovin kierrättämisestä ja haluaa laajentaa sitä. HUSissa on pelkästään ympäristöhallinnossa kolme työntekijää.

– Kaikkea sairaalamuovia ei voida koskaan kierrättää, sillä sen on oltava puhdasta. Osa sairaalamuovista menee aina suoraan sekajätteeseen, Virta huomauttaa.

Virran mielestä sairaalat voivat vaatia muovilta kierrätettävyyttä. HUS kilpailutti muutama kuukausi sitten PVC-muovista tehdyt vinyylikäsineet ja vetosi sosiaaliseen vastuuseen. Kyse ei ollut mistään pikkuasiasta, vaan 3,4 miljoonan euron kaupasta.

– Jos muovia ei voida kierrättää, pitää vaihtaa muovi sellaiseen, jota voi. Olen soittanut lukuisille maahantuojille asiasta, muovin kemistin koulutuksen saanut Mirja Virta sanoo.

Sairaalamuovin keräystä on jarruttanut se, ettei sairaalatarvikkeiden pakkausmateriaaleissa käytettäviä muovilaatuja voida laittaa kotitalouksien elintarvikemuovin sekaan. Kun elintarvikemuovi lajitellaan jätteenkäsittelylaitoksella koneellisesti, pitää sairaalamuovi lajitella jo sairaalassa.

Niin Ville Vuorijärven kuin Mirja Virrankin mielestä oman ongelmansa aiheuttaa myös sairaaloiden ahtaus. Meilahden sairaalaan mahtuu ainoastaan kaksi paalainta, jotka puristavat sekajätteen 250 kilon kuutioiksi. 1970-luvun lopussa valmistuneessa Kanta-Hämeen keskussairaalassa on neljä paalainta ja sinne tänne hajautettu jätehuolto..

Vuorijärvi kertoo, että Hämeenlinnassa esimerkiksi lasi joudutaan keräämään viidessätoista jätehuoneessa. Lasit kerätään kerran viikossa ja kärrätään sairaalan alakerrassa oleviin jätetiloihin.

– Nykyinen rakennus on haastava. Olisi tietenkin hienoa, jos voisimme kerätä jätteitä aina jokaisessa toimipisteessä erikseen, mutta siihen ei ole tilaa. Assin valmistuminen tuo meille kuitenkin täysin uudet mahdollisuudet, Vuorijärvi painottaa.

Kanta-Hämeen keskussairaalan terävien esineiden roskis. Kuva: Riku Hasari
Kanta-Hämeen keskussairaalan terävien esineiden roskis. Kuva: Riku Hasari

Sairaalamuovilla on paljon rajoitteita, joista suurimman osan aiheuttaa hygienia ja tietoturva. Jos pakkaus pääsee saastumaan, on edessä heti ongelmia.

Tartuntavaaralliset lääkkeet, sytostaatit tai vaikkapa radioaktiiviset jätteet menevät suoraan hävitettäväksi.

Joskus myös tietoturva voi hankaloittaa muovinkeräystä. Esimerkiksi röntgenkalvojen kerääminen on aiheuttanut keskustelua, koska kalvot paljastavat potilaan henkilöllisyyden.

– Sairaalajätteitä on sekajätteen lisäksi hyödynnettäväksi kelpaavaa ja erityisjätettä, jossa on mukana esimerkiksi elektroniikkaa ja biojätettä. Lisäksi on eettistä ja biologista jätettä sekä pistävää jätettä. Sairaalamuoveihin kuuluvat myös erilaiset käsidesi- ja pesuainepullot. Näitä riittää, Vuorijärvi luettelee.

HUSissa kerätään tällä hetkellä kaikkiaan 50 000 kiloa muovia vuodessa. Hämeenlinnassa muovi kerätään sekajätteeseen, jota kertyi vuonna 2018 355 000 kiloa. Alustavien tietojen mukaan sekajätettä olisi kerätty keskussairaalassa viime vuonna 315 000 kiloa. Kaiken kaikkiaan jätettä kertyi keskussairaalassa viime vuonna 633 000 kiloa. Vuonna 2016 vastaava luku oli 858 000 kiloa. HäSa

Pakkausmuovista se alkaa

Kotitalouksissa muovipakkauksia on kierrätetty vuodesta 2016 lähtien.

Muovin keräyspisteitä eli Rinki-ekopisteitä on nyt Suomen eri puolilla 652.

Sairaalamuovit ja kotitalouksien muovit pitää kerätä erikseen.

Peijaksen sairaalan leikkausosastolla kerättiin ensimmäisenä sairaalamuovia neljä vuotta sitten.

Sairaalamuovien keräyksen aloittamista harkitaan Kanta-Hämeen lisäksi esimerkiksi Tyksissä.

Monessa sairaalamuovissa on PVC:tä, jonka käytöstä HUS on luopumassa. PVCtä ei voi kierrättää.

Suomen sairaalat kierrättävät vain osan pakkausmuovistaan.

Sairaaloissa syntyy paljon myös muuta muovia, jolle ei ole lainsäädännöllistä kierrätystavoitetta.

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic