Kanta-Häme

Liikenneministeri Marin varoittaa ylioptimistisista raidetoiveista: Hankeyhtiöiden perustaminen saattaa lykkääntyä

Liikenneministeri Marin: Raidelinjausten toteuttamisesta on ollut liian ruusuinen kuva.
Sanna Marin (vas.) ja Anna-Kaisa Ikonen olivat tammikuussa Päärata plus -hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingin rautatieasemalla. Kuva: Joel Maisalmi
Sanna Marin (vas.) ja Anna-Kaisa Ikonen olivat tammikuussa Päärata plus -hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingin rautatieasemalla. Kuva: Joel Maisalmi

Uusi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) toppuuttelee toiveita siitä, missä aikataulussa uusia, isoja raidehankkeita voidaan ryhtyä viemään eteenpäin.

Marinin mielestä uusien raidelinjausten toteuttamiseen kaavailluista hankeyhtiöistä on aiempien suunnitelmien perusteella syntynyt liian optimistinen käsitys esimerkiksi kunnille ja poliitikoille.

Hankeyhtiöitä on hahmoteltu ratkaisuksi, joiden avulla pystyttäisiin rahoittamaan ja rakentamaan uusia, nopeita raideyhteyksiä. Helsingistä pohjoiseen suuntautuvan Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itä-Suomen nopean yhteyden yhteenlaskettu hintalappu olisi useita miljardeja euroja.

Edellinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus perusti isoja raidehankkeita varten emoyhtiön Pohjolan Rautatiet Oy:n tämän vuoden alussa. Varsinaisia hankeyhtiöitä ei kuitenkaan ehditty perustaa hallituksen eron vuoksi.

 

Marin kertoo alun perin toivoneensa, että nykyinen hallitus voisi perustaa omat hankeyhtiönsä jo elokuussa. Nyt hän kuitenkin ennakoi, että hankeyhtiöiden aloitus saattaa lykkääntyä.

–  Kun olen tätä asiaa selvittänyt ja tähän kokonaisuuteen perehtynyt, pidän elokuuta optimistisena ja toivon, että tämän vuoden puolella tässä asiassa pystyttäisiin etenemään, Marin sanoo.

Marinin mukaan hankeyhtiöt ovat monimutkaisempi ja haastavampi kokonaisuus kuin tähän mennessä on kenties ymmärretty.

–  Minulla on sellainen käsitys, että eri tahoilla, niin alueilla, kunnilla kuin ehkä kansanedustajilla, on ollut liian ruusuinen kuva siitä, miten näitä isoja hankkeita voitaisiin hankeyhtiöiden kautta toteuttaa.

 

Marinin mukaan eri tahoille on saattanut muodostua käsitys, että muutaman miljoonan euron panostuksilla päästäisiin nopeasti toteuttamaan miljardien eurojen raideinvestointeja.

–  Näiden kolmen ison raideyhteyden kohdalla puhutaan noin 350 miljoonasta eurosta pelkästään suunnittelun osalta. Ei voi olla niin, että käytettäisiin tämmöinen raha suunnitteluun ilman, että on minkäänlaista varmuutta siitä, että näillä hankkeilla on mahdollisuus toteutua.

Marinin mukaan ministeriössä pohditaan nyt erityisesti hankeyhtiöiden rahoituspohjaa. Käytännössä kyse on siitä, mistä löydetään rahat uusiin, nopeisiin raideyhteyksiin.

Selvitettävänä on muun muassa yksityisen rahoituksen rooli. Samalla Marin muistuttaa hallitusohjelman linjauksesta, että hankeyhtiöiden ja keskeisen infran pitää olla julkisissa käsissä.

Yksi elementti hankeyhtiöiden rahoituksessa voivat olla ratamaksut, jotka näkyisivät lopulta junalippujen hinnoissa. Marin kuitenkin painottaa, että lippujen hintojen pitää pysyä kohtuullisina, jotta ihmisillä on varaa matkustaa junalla.

Marin sanoo, ettei hän ole “turhan optimistinen” siitä, että nopeiden uusien ratojen rakentaminen pääsisi vielä tällä hallituskaudella käyntiin. STT