Kanta-Häme

Hanna ja Pertti Laurila ovat oiva esimerkki hyvinvoivista eläkeläisistä

 

Kun ihminen liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti, niin sitä pystyy hieman vanhempanakin mitä ihmeellisimpiin saavutuksiin.
 
Hämeenlinnalainen pariskunta Hanna ja Pertti Laurila on noudattanut tätä toimivaa perusajatusta viimeiset vuosikymmenet. Konkreettisena tuloksena on lukematon määrä MM-mitaleita, kahmalollinen SM-tason mitaleita, mutta ennen kaikkea terveyttä ja hyvää mieltä.
 
– Voi sitä tyytyväisyyden tunnetta, kun on käynyt lenkillä, venytellyt ja pistäytynyt suihkussa! Olo on lähes autuaallinen, pariskunta sanoo kuin yhdestä suusta.
 
Laurilat ovat esimerkki myös siitä, että tavoitteellisen liikkumisen voi aloittaa aikuisiällä – käytännössä missä iässä tahansa. Molemmilla on toki liikuntakokemuksia lapsuudesta ja nuoruudesta, mutta aktiiviliikunta käynnistyi vasta aikuisena, kilpaileminen vasta veteraanisarjoissa.
 
– Lapsuudessa rakennettiin pelikentät ja välineet itse, jalkapallokin siannahasta. Ei se tainnut ihan pyöreä olla, mutta sen perässä juostiin, Pertti Laurila kertoo.
 
Myös Hanna Laurila liikkui lapsena ja nuorena, osin olosuhteiden pakosta, paljon, mutta perheen kasvamisen myötä liikkuminen jäi vuosiksi vähälle huomiolle.
 
– Minä aloin hölkkäämään vuonna 1967, kun sairasteluille ei tahtonut tulla loppua. Ensimmäisiin kilpailuihin menin vasta vuonna 1991, Hanna Laurila kertoo omasta liikkumisestaan, joka tuotti tänäkin vuonna 75-vuotisten sarjassa hiihdon MM-kultaa ja hopeaa sekä tietysti SM-tason menestystä.
 
Hanna Laurilan kilpailu-ura on tuottanut MM-tason menestystä niin kävelyssä, juoksussa kuin hiihdossakin.
 
– Hiihdossa MM-mitaleita tulee vuosittain kaksi tai kolme, tänä vuonna MM-kultaa ja -hopeaa. Rakkain mitali taitaa kuitenkin olla veteraanien MM-yleisurheilujen maratonin joukkuehopea. Silloin en uskonut jaksavani maaliin saakka, mutta sinnittelin, Hanna Laurila naurahtaa. Hänellä on kävelystäkin pari MM-mitalia juoksumenetyksen rinnalla.
 
– Eipä ole koskaan laskettu MM- ja SM-mitalien määrää, pariskunta sanoo mitaleita pursuavan palkintokaapin äärellä.
 
Mutta paljon niitä on, todella paljon. Osa vielä kuulema varaston kätköissä.
 
Pertti Laurila on talvet vaimonsa harjoituskumppani ja suksihuoltaja, mutta kesäaikana polut hieman erkanevat. Pertti taivaltaa metsässä kompassin kanssa, Hanna puolestaan juoksee, pyöräilee, soutaa ja ui.
 
– Kyllä Hanna on menestyneempi osapuoli. Itsellä on ”vain” yksi MM-mitali suunnistuksesta, SM-tasolta toki enemmän. Kesäaikana kierrän kaikki mahdolliset isot kilpailut rastiviikoista alkaen.
 
Kisakausi alkaa jo parin viikon päästä, Pertti Laurila kertoo. Hanna Laurila sanoo jääneensä suunnistuksen riemuista paitsi, ”kun koskaan ei tullut kunnolla opetelluksi lajin vaatimia taitoja”.
Omena ei tunnetusti puusta kauas putoa -lapsenlapsi Topias Tiainen on suunnistuksen nuorten maailmanmestari!
 
Liikuntaa joka päivä
 
Hyvän terveyden ja urheilullisen menestyksen takana on tietysti aktiivinen harjoittelu, mutta myös terveellinen ravinto.
 
– Minä syön kyllä perusruokaa ihmeemmin kronklaamatta, Pertti Laurila sanoo.
 
Hanna taas sanoo syövänsä pieniä annoksia, mutta melko usein:
 
– Ravinnossa kiinnitetään huomiota keveyteen ja tuoreuteen. Marjoja ja hedelmiä syömme paljon.
 
Vuodessa hupenee 400 litraa kesäaikana kerättyjä marjoja!
 
Liikkuminen on jo elämäntapa. Laurilat ovat liikkeellä joka päivä.
 
– Kolme tuntia joka päivä, josta tunti hupenee venyttelyyn. Venyttely on äärimmäisen tärkeää, Hanna Laurila painottaa.
 
Hänen liikuntavalikoimansa on laaja: hiihtoa, juoksua, sauvakävelyä, kävelyä, kuntosaliharjoittelua, uintia, soutamista, pyöräilyä, punttien nostoa:
 
– TV:tä katsellessakin voi nostella käsipainoja vaikka tunnin ajan. Siinä se samalla menee, pariskunta antaa vinkin varsinaisille sohvaperunoille.
 
Hanna Laurila sanoo pääsevänsä tänä talvena 1500 hiihtokilometriin, ”jos pitää keväthangilla kiirettä”. Siippa on liki samoissa hiihtomäärissä.
 
Kilpailuviettiä ja yhdessäoloa
 
Laurilan pariskunta liikkuu paljon kaksistaan, kun ikätovereita ei harjoituslenkeille niin valtavasti löydy.
 
– Meillä on hiihdossakin liki sama tahti, yhdessä mennään, Pertti sanoo.
 
Molemmat myöntävät, että liikkeelle panevana voimana on kilpailuvietti, joka vie kilpailuihin. Liikkuminen sinänsä on terveyden kannalta ykkösjuttu.
 
Kilpailuvietti ja sen tuoma menestys on avannut myös toisenlaisen maailman – pariskunta on kolunnut kilpailumatkalla Eurooppaa ristiin rastiin, Kanadassa ja USA:ssakin on käyty MM-kisoissa.
 
– Tulevana kesänä on suunnistuksen MM-kisat Italiassa, seuraavana vuonna Brasiliassa. Italiaan lähden, mutta Brasilia on vielä arvoitus, sinne on vielä aikaa, Pertti kertoo.
 
Laurilat sanovat kisamatkojen olevan avartavia reissuja.
 
– Sosiaalinen puoli on erittäin tärkeä veteraaniurheilussa. Kisamatkoilla tapaa samanikäisiä ja -henkisiä ihmisiä. Kanssakäyminen on aina hyväksi, Laurilat painottavat.