Kanta-Häme

Harakka: Valtio sitoutuu investoimaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun joukkoliikenteen hankkeisiin vähintään 755 miljoonaa euroa

Sopimuksilla edistetään nopeita raideliikenneyhteyksiä kaupunkiseuduilla ja niiden välillä reilulla puolella miljardilla.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korostaa liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluvaiheen tärkeyttä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma oli esillä jo Sipilän hallituksen aikana. Kuva: Arttu Laitala / arkisto
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka Pääradan parantamisella tuetaan nopeampia raideliikenteen yhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja edelleen Ouluun. Osalle nyt sovituista hankkeista on haettu EU-rahoitusta, josta päätetään myöhemmin tänä vuonna Kuva: Arttu Laitala / arkisto

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kuntien välillä saavutettiin tiistaina vihdoinkin aikaan neuvottelutulokset uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoi sopimusten sisällöstä keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.

Sopimukset laaditaan vuosille 2020–2031 Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Hallitus sitoutuu varaamaan kokonaisuuteen 936 miljoonaa euroa.

Harakan mukaan tästä joukkoliikenteen hankkeisiin valtio sitoutuu investoimaan vähintään 755 miljoonaa euroa, jolla hänen mukaansa saadaan liikkeelle yhteensä pitkälle yli miljardin euron investoinnit liikennejärjestelmään. Rautatie- ja raitiotiehankkeiden osuus on Harakan mukaan yhteensä reilu puoli miljardia euroa.

– Neuvottelut saatiin tiistaina illalla päätökseen samaan aikaan kun meillä oli valtioneuvoston istunto, ja luvut pitää vielä kertaalleen vahvistaa, Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa.

MAL-sopimukset tulevat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Neuvotteluja jatketaan seuraavaksi Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa.

Tiistaina julkistetussa 5,5 miljardin euron lisäbudjetissa hallitus ehdottaa lisäksi joukkoliikenteelle 100 miljoonan euron lisätukea korvaamaan koronakriisistä johtuneita lipputulojen menetyksiä.

–  Se ei ole ikävä kyllä markkinaehtoisen bussiliikenteen haettavissa. Toivon että yleinen kustannustuki voisi vastata pitkän matkan liikennöitsijöiden tarpeeseen.

Hallitus ehdotti lisäbudjetissaan kustannustuen suuruudeksi 300 miljoonaa euroa.

”Espoon kaupunkiradan rakennus käyntiin viimeistään ensi vuonna”

Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat sitoutuvat toteuttamaan hankkeita ja osaltaan investoivat niihin. Sopimuksilla edistetään nopeita raideliikenneyhteyksiä kaupunkiseuduilla ja niiden välillä. Esimerkiksi Turun ratapihan ja Espoon kaupunkiradan kehittäminen valtion ja kuntien yhteistyönä ovat osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta.

Harakan mukaan Espoon kaupunkiradan rakennustyöt voivat alkaa viimeistään ensi vuonna.

Lähijunaliikennettä kehitetään myös Tampereen seudulla muun muassa asemia suunnittelemalla ja rakentamalla. Pääradan parantamisella tuetaan nopeampia raideliikenteen yhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja edelleen Ouluun. Osalle nyt sovituista hankkeista on haettu EU-rahoitusta, josta päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Harakan mukaan sopimuksissa on kolme eri korvauskategoriaa. Silloin kun kyse on pääsääntöisesti valtion raidehankkeista, valtion osuus on joko täydet 100 tai 75 prosenttia. Silloin kun kyse on lähinnä kaupunkien omasta sisäisestä liikenteestä, joka voi ylittää kuntarajatkin, valtion osuus on 30 prosenttia.

–  Tässä välissä on kategoria, johon kuuluu sekä valtiollisesti että paikallisesti kaupungin kannalta olennaisia, tärkeitä hankkeita.

Näiden hankkeiden jako-osuus on Harakan mukaan 50–50 prosenttia. Tällainen on esimerkiksi Espoon kaupunkirata

Myös pyöräilyn ja kävelyn edistämistä tuetaan sekä MAL-sopimuksilla, että hallituksen lisäbudjetilla reippaasti.

Infrapaketilla vauhditetaan investointeja etenkin Pohjois-Suomessa

Lisäbudjettiin sisältyy myös useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa. Mukana on muun muassa ehdollisena Metsä Groupin biotuotetehtaan investointipäätökselle yhteensä 156 miljoonan euron valtuus tähän liittyviin infrahankkeisiin.

–  Tällä infrapaketilla vauhditetaan juuri nyt kipeästi kaivattuja suuria, työllistäviä investointeja etenkin Pohjois-Suomessa, sanoi Harakka.

Päivän lehti

12.7.2020