Kanta-Häme

Harjoittelu avaa työpaikkoja

Hamkin tradenomiopiskelija ja hämeenlinnalaisen Precisin projektipäällikkö Iida Tähtinen on esimerkki harjoittelun kautta työllistyneestä opiskelijasta.

Hän tuli Precisiin vuosi sitten harjoitteluun, jäi sen jälkeen osa-aikaiseksi työntekijäksi ja on nyt ollut vuoden verran päätoiminen työntekijä. Opintojaan hän viimeistelee lähinnä etätyönä.

– Otin itse yhteyttä taloon ja pääsin tänne. Oma-aloitteisuus on nuorille tärkeätä, hän sanoo.

Hamkin harjoittelun ohjaaja, logistiikan ja tietotekniikan opettaja Juha Sarkula Forssasta kertoo, että harjoittelun perimmäinen tarkoitus on saada opiskelija luomaan verkostoa ja löytämään työpaikka.

– Meillä on paljon eri koulutusaloja, siksi harjoittelun osuus voi vaihdella 30 ja 70 opintopisteen välillä. Tärkeintä on kuitenkin saada kontakteja työelämään.

Hamk tekee paljon yhteistyötä maakunnan yritysten kanssa ja järjestää erityisiä rekrytointitilaisuuksia.

Kumpikin osapuoli hyötyy

Mainostoimisto Precisin toimitusjohtaja Timo Pietilä kertoo, että yrityksellä on vain hyviä kokemuksia harjoittelijoista. Neljä heistä on saanut talosta vakituisen paikan, mikä on aika paljon 15 hengen yrityksessä.

– Kasvatamme itse väkemme. Harjoittelijat ovat nuoria ja lahjakkaita ja tulleet taloon hyvällä jalalla. He tuovat uusia ideoita, kun ovat äidinmaidossa imeneet erilaisen mediaympäristön kuin me vanhat, Pietilä kehuu.

Hänen mukaansa mainostoimiston väen ikärakenne on hyvä, kun nuorin harjoittelija on 19-vuotias ja hän itse keski-ikäisenä vanhin.

Harjoittelutyöpaikaksi puolivahingossa.

Harjoittelijan auttaminen alkuun vaatii Pietilän mukaan työnantajalta panostusta ja harjoittelijan pitää ymmärtää, ettei hän ole missään päivähoitopaikassa. Harjoittelussa Pietilä näkee molemminpuolisen hyötymisen mahdollisuuden.

– Joku Hamkin opiskelija kysyi meiltä harjoittelupaikkaa ja vähän velvollisuudentunnosta otimme hänet. Alkuun oli hapuilua kun meidän piti opetella neuvomaan ja antamaan vastuuta sopivassa tahdissa.

– Minusta on hyvä, että teoreettisen opiskelun ja käytännön työelämän välillä on linkki. Työtä oppii tekemään vain tekemällä työtä, Pietilä tiivistää.

Kokemusta ja kontakteja

Juuri nyt Precisissä on neljä harjoittelijaa, mikä on kerralla liikaa. Tilannetta helpottaa, että he työskentelevät kuitenkin eri tehtävissä.

Harjoittelijat ovat Suomen yrittäjäopistossa taloushallintoa opiskeleva Sini Puhkala, tammikuussa armeijaan menevä viime kevään ylioppilas Emilia Stålhammar, ulkoasutoteuttajan ammattitutkinnon suorittanut Jesse Hinkkuri ja videokuvauksia ja editointia freelancerina neljä vuotta tehnyt datanomi Teemu Saarinen.

Kaikki ovat yhtä mieltä harjoittelun suuresta merkityksestä. Yhteinen harmi on harjoittelun palkattomuus, mutta edut ovat niin suuret, ettei sekään haittaa.

– On mittaamattoman arvokasta, kun harjoittelu menee hyvin ja saa näyttöä, Teemu Saarinen sanoo.

Erityisen tärkeänä hän pitää harjoittelujakson puolen vuoden kestoa, sillä se painaa näyttönä paljon enemmän kuin lyhyet pätkät.

Jesse Hinkkuri sanoo, että harjoittelusta saa näyttöjä, kontakteja ja suosituksia työhakemuksia varten.

Sini Puhkalan mukaan harjoittelussa näkee, miten homma oikeasti menee, mihin koulussa ei ole mahdollisuutta.

Väärä ovi, mutta paikka tuli

Emilia Stålhammar kertoo, että media ja kulttuuri ovat aina kiinnostaneet häntä ja harjoittelun avulla hän halusi selvittää, onko ala hänelle sopiva.

– Olen yllättynyt siitä, että työharjoittelussa saa tehdä niin paljon ja monipuolista työtä kuin täällä.

Oikeastaan Emilia Stålhammar oli menossa kysymään harjoittelupaikkaa Hämeenlinnan kaupunginteatterista, mutta väärinkäsityksen takia astuikin sisään Precisin ovesta. Harjoittelupaikka siitä tuli, vaikka toimiala selvisikin vasta työhaastattelun lopussa. (HäSa)