Kanta-Häme

Harjusinisiipi saamassa kodin Lopen Komiolta

Aurinko paahtaa Komionvuoren harjumaastoa jo niin otollisesti, että timjamintuoksuinen kangasajuruoho odottelee uhanalaisia sinisiipiä aterioimaan. Metsähallituksen omistaman luonnonsuojelualueen yli puoli vuosikymmentä jatkunut ennallistaminen mahdollistaa harjusinisiiven siirtämisen Komiolle.

– Harjusinisiipeä tavataan enää Säkylässä armeijan ampumaradalla. Ensi kesänä perhosen kanta lasketaan ja arvioidaan, onko sitä riittävästi siirrettäväksi. Siirtämään päästään aikaisintaan vuonna 2016. Vain joka toinen siirretyistä jää yleensä eloon, kertoo tutkija Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kylmät kesät ovat turmiollisia

Jo 1990-luvun alkupuolella siirrettiin harjusinisiipeä Ruokolahdelle, mutta parin vuoden kuluttua kanta oli kadonnut. Heliölä arvelee, että pari kylmää ja sateista kesää vesittivät siirron. Osasyy saattoi olla, että uusi elinympäristö oli pinta-alaltaan liian pieni.

Tämä kesä on ollut harjusinisiivelle kuten muillekin perhosille huono. Kylmä ja sateinen kolmen viikon jakso kesäkuussa esti perhosten lentelyn ja pysäytti toukkien kehityksen kokonaan. Harjusinisiiven kanta saattaa olla kärsinyt varsinkin, kun myös kahden edelliskesän säät ovat jo verottaneet perhoskantaa.

Säkylässä kranaatinkuopat ovat pitäneet maaston ajuruoholle riittävän avoimena ja paahteisena. Harjusinisiipi elää kuuden muun uhanalaisen perhoslajin tavoin kangasajuruoholla, jonka lehtiä toukat syövät. Lopella Metsähallitus on lähes kymmenen vuoden aikana kulottanut ja ennallistanut Komiolla toistakymmentä hehtaaria, joille paahdekasvit kuten kangasajuruoho, kissankäpälä ja idänkeihäskärki on saatu palaamaan.

Siirto tapahtuu kahdessa erässä

Jos uhanalaista lajia päästään tuomaan Lopelle, perhosia siirretään kesän aikana kahdessa erässä parikymmentä kerrallaan. Perhoset pääsevät kymmenen hehtaarin alueelle, jota on pidetty jo viitisen vuotta avoimena laiduntamalla karjaa.

Heliölä toivoo, että harjusinisiipi asettuessaan leviää hiljalleen myös lähistön Komion paahderinteille ja kulotetulle metsälaikulle.

Kulotetulla alueella ei vielä ole tavattu uhanalaisia ja hyvin harvinaisia muurahaissinisiipiä ja pikkusinisiippiä, vaikka niiden toivottiin palaavan paloaukioille ajuruohon myötä.

Ennallistaminen saa jatkoaikaa

Harjumetsien paahderinteiden tulevaisuus on ilman ennallistamistyötä koko maassa uhanalainen, kun metsäpalot eivät enää raivaa tilaa umpeen kasvavaan maastoon.

Harjusinisiiven siirto on osa ympäristöministeriön kaksivuotista Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmaa (Putte). Putte-hankkeet kokoavat tietoa Suomen metsien lajimäärästä, lajien uhanalaisuudesta ja suojelukeinojen tehosta.

Harjujen entistäminen saa jatkoa, kun Metsähallitus käynnistää viisivuotisen paahdeympäristöjen EU-rahoitteisen kunnostushankkeen. (HäSa)

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic