Kanta-Häme

Harvinaiset alat vetävät väkeä Hamkiin

Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamkin) koulutuksista suhteellisesti eniten tunkua on ollut rakennusmestarin ja liiketalouden monimuotokoulutuksiin.

Hamkin opiskelupalvelupäällikkö Leena Luoma kertoo, että koulutukset ovat suosittuja erilaisista syistä.

Esimerkiksi liiketalouden monimuotokoulutus on suosittu siksi, että se toteutetaan yhtä kokoontumista lukuun ottamatta kokonaan verkossa.

– Verkkototeutus sopii monille, jotka kouluttautuvat työn ohessa tai asuvat kaukana, Luoma sanoo.

Etelä-Suomen muu opintotarjonta vaikuttaa Hamkin hakijatilastoihin. Luoma huomauttaa, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden koulutuksia järjestetään ympäri Suomen.

Sen sijaan esimerkiksi hevostalouden agrologikoulutus on harvinaisuus, jonka perässä lähdetään Hamkiin. Hevostalouden suosiota selittää myös aloituspaikkojen vähyys suhteessa hakijoiden määrään.

– Jos tietyn alan koulutusta on tarjolla monessa paikassa, koulutuksen perässä ei yleensä lähdetä niin kauas kuin harvinaisempien alojen takia.

Hamkissa on tarjolla myös yhdeksän ylempää ammattikorkeakoulutusta. Kolmeen niistä oli Hamkissa vähemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja. Kaikki koulutukset kuitenkin järjestetään, vaikka aloitusryhmät jäävät vähän vajaiksi.

Luoma kertoo, että esimerkiksi tulevaisuuden liikennejärjestelmien ylempi amk-koulutus järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

Aloituspaikkoja jäi jäljelle, koska menee aikansa, ennen kuin hakijat löytävät uuteen koulutukseen.

Myös bio- ja elintarviketekniikan insinöörikoulutukseen ja Forssassa toteutettavaan sairaanhoitajakoulutukseen oli korkeintaan 1,5 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

Tänä vuonna Hamkissa ei järjestetä täydennyshakua, mutta Luoman mukaan varasijoilta voi vielä saada paikan useimpiin koulutuksiin.

Hamk ottaa poissaolevaksi ilmoittautuneen opiskelijan tilalle aina uuden opiskelijan.

– Käytännössä otamme enemmän opiskelijoita kuin aloituspaikkojen määrän.

Hämeenlinnalainen Liisa Turtiainen aloittaa syksyllä Hamkissa artenomikoulutuksen.

Viimeksi hän työskenteli ammattiopisto Tavastialla vaatetusalan opettajana. Ammattikorkeakoulututkinnolla hän hakee lisäpätevyyttä opettajan työhön.

Hän kuvailee opetustyötä innoittavaksi. Siksi hän haluaakin edistää työllistymismahdollisuuksiaan.

Jatkossa häntä kiinnostaa lisäkouluttautuminen ammatilliseksi erityisopettajaksi.

Turtiainen on työskennellyt vaatetusalalla 30 vuotta. Hän odottaa opintojen alkua uteliaana.

– Vaatetuksen peruskaura on ihan samaa kuin ennenkin, mutta tietotekniikka on kehittynyt ja kansainvälistyminen on tärkeää. Minulla on korkeat odotukset ja haluan yllättyä opinnoissa.

Turtiainen huomauttaa, että pääsykokeessa oli hänen lisäkseen paljon muitakin keski-ikäisiä hakijoita.

– Kellastunut 1980-luvun ylioppilastodistuskin piti kaivaa hakupapereita varten. Oli hauskaa saada sillekin todistukselle vihdoin käyttöä.

Kaksi vuotta sitten laadittujen tilastojen mukaan Hamkista valmistuneista oli vuosi valmistumisen jälkeen päätoimisesti töissä 72 prosenttia. Tiedot ovat vuodelta 2014, ja ne selviävät Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet olivat työllistyneet parhaiten, sillä heistä töissä oli 88 prosenttia. Kulttuurialalta valmistuneista töissä oli vähiten, eli 60 prosenttia.