Kanta-Häme

Harvinaiset ilvesneloset taltioituivat videolle Janakkalassa

Heinäjoen ja Koljalan välimaastossa asuvan Tiina Niemisen pihapiirissä on peuhannut harvinaisen suuri pesue Janakkalan vaakunaeläimiä.
 
Ilves-emo kaatoi valkohäntäpeuran vasan läheiselle pellolle, ja viime viikon torstaina aamupäivällä Nieminen huomasi emon ja kolme pentua pellolla. Perjantaina iltahämärissä emo oli jälleen kolmen pennun kanssa ruokailemassa. 
 
– Silloin saimme kuvan vain emosta istumassa pellon reunalla ja huomasimme haaskan.
 
Nieminen vei riistakameran haaskalle.
 
 
Videolle tallentui runsaasti 10 sekunnin mittaisia pätkiä, joissa ilvekset syövät ja mellastavat. Nieminen editoi materiaalista videon, josta osa on nähtävissä Hämeen Sanomien nettisivuilla.
 
Videolle tallentui muun muassa miten pennut leikkivät yli tunnin ajan peuran päällä. Yksi niistä käy läpsimässä riistakameraa.
 
– Pennut harjoittelivat peuran päällä saalistustaitojaan, ja aina joku piti vahtia, ettei kukaan pääse yllättämään. Lopuksi emo ruokaili itse kun pennut olivat syöneet mahansa täyteen, Tiina Nieminen kertoo. 
 
Viikko sitten lauantaina emo kävi yksin keskellä kirkasta päivää peittämässä haaskaa, ja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä se toi jälleen koko pesueen haaskalle ruokailemaan. Yllätys oli suuri, kun pentuja olikin videolla neljä.
 
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että näin vanhaksi selviytyneet ilvesneloset ovat todellinen harvinaisuus. 
 
– Emon pitää olla erityisen vahva yksilö ja ravintotilanteen todella hyvä, että emo on onnistunut saattamaan jokaisen pennun elossa yli vaiheen, jolloin kuolleisuus on suurimmillaan.
 
Tiettävästi ensimmäiset kuviin tallentuneet, luonnossa syntyneet ilvesneloset havaittiin Rauman ja Pyhärannan rajamailla syksyllä 2013. Tuolloinkin pentue tallentui riistakameralle. 
 
Tätä ennen kuvatodisteita nelospentueesta saatiin edellisen kerran 1990-luvulla Pohjanmaan rannikolla.
 
Niemisen kodin ympäristössä on peurojen talviruokintapaikkoja. Tiina Nieminen kertoo tehneensä ilveksistä jälkihavaintoja vuosittain. Edellisestä näköhavainnosta on muutama vuosi.
 
Kuluneen viikon aikana emoilveksestä pentuineen ei ole enää havaintoja Niemisen pihapiirissä tai riistakamerassa.
 
– Haaska on jo aika hyvin kaluttu. Olisi ihan hyvä jos ne siirtyisivät muualle, sillä minulla on pari pihakissaa, Nieminen sanoo.
 
Urospennut saattavat ensi keväänä itsenäistyessään hakeutua satojen kilometrien päähän. Siihen asti kotikissojen on syytä ymmärtää piiloutua, Ilpo Kojola kertoo.
 
– Ilveksillä on taipumus tappaa pihakissoja.
 
Ilveskanta on Suomessa Kojolan mukaan ”hämmästyttävän vahva”. Täysikasvuisia yksilöitä on noin 2 800 ja pennut mukaan lukien ilveksiä saattaa olla yli 3 000. Suomessa ilveksiä arvioidaan olevan enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa yhteensä.
 
– Se onkin kummeksuttanut, kun olemme asiasta ruotsalaisten kollegojen kanssa keskustelleet. Yksi teoria on, että meillä on pitkän itäisen maarajan ansiosta ilvesten geneettinen kanta vahvempi. Ruotsissa ravintotilanne on kuitenkin vähintään yhtä hyvä.
 
Kotieläinvahinkoja ilves aiheuttaa kannan kokoon nähden hyvin vähän.
 
– Suteen verrattuna ilves ei ole merkittävä tekijä poronhoitoalueen eteläpuoleisessa Suomessa, varsinkin kun suhteuttaa kannan koon. HÄSA