Kanta-Häme

Hätä Euroopassa

Suurin kansainvaellus toisen maailmansodan jälkeen natisuttaa Euroopan unionin, Suomen tärkeimmän viiteyhteisön, liitoksia. Vapaan liikkuvuuden Schengen-alue on EU:n sydän, johon pistot nyt kohdistuvat. Leirillä läpikulkumaa Sloveniassa pakolaiset pelkäävät, ettei Itävalta päästäkään enää kaikkia maahan. Toistaiseksi se on päästänyt. Itävallan ja Saksan rajan ylittäneet kootaan Passauhun, josta junat lähtevät eteenpäin.
 
Lyhyet sääret eivät kertakaikkiaan riitä junan korkeissa rappusissa. Poliisi nappaa tyttöstä hellästi vyötäisiltä ja nostaa junaan. Sitten toisen lapsen ja kolmannen. 
Monen aikuisen kädet ovat täynnä vaatenyyttejä tai sylilapsia. 
 
Kun vaunuosasto on täynnä, poliisi pamauttaa sen ovet kiinni. Seuraavan osaston ovet avataan. Niitä kohti kävelee uusi joukko.
 
On yö, ja tämä on vuorokauden viimeinen pakolaisjuna eteläisestä Saksasta, Passausta.
 
Nämä ihmiset ovat osa kansainvaellusta, jollaista ei ole nähty sitten toisen maailmansodan. Siksi Eurooppa, Suomi mukaan lukien, on poissa tolaltaan.
 
– Se, mitä oli aikaisemmin mahdotonta kuvitella, on nyt kuviteltavissa, sanoi EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans puheessaan lokakuussa Brysselissä. Hän tarkoitti yhteisen eurooppalaisen projektin rapautumista.
 
Timmermansin mukaan EU-maiden välillä vallitsee syvä epäluottamus. Päällä roikkuu uhka, että Britannia jättää unionin kokonaan.
 
Suomen tärkein viiteyhteisö natisee liitoksissaan.
 
Euroalueen kriisin haavat ovat vielä ruvella. Pakolaiskriisin ei oikeastaan pitänyt olla edes mahdollinen.
 
Maahanmuuttoasioissa jäsenmaat ovat jo vuosia sitten sopineet ja vieneet laeiksi yhtä sun toista. On Schengenin sopimus, yhteinen ulkorajavalvonta ja Dublinin säännökset.
 
Vapaan liikkuvuuden Schengen-aluetta koetteli jo Tunisian vallankumouksesta 2010 alkanut arabikevät. Nyt se uhkaa murentua. Eurooppaan tulevat ihmismassat ovat aivan toista luokkaa kuin arabikeväänä.
 
EU:n rajavalvontaviranomaisen, Frontexin, mukaan tammi–lokakuussa Schengen-alueella on tehty yli puoli miljoonaa laitonta rajanylitystä. Se on 23 kertaa enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Arvion mukaan pelkästään Kreikan saarille tulee Turkista päivittäin viitisentuhatta ihmistä.
 
Suomen viranomaisia suututtaa, että osa tästä joukosta pääsee aina Pohjolan perukoille saakka rekisteröitymättä. Meillä ihmetellään, kumpaa EU-kumppaneilta puuttuu, kapasiteettia vai halua hoitaa asia. Vastaus on sekä että.
 
Talousvaikeuksissa painiva Kreikka heitti pyyhkeen kehään jo aikoja sitten. Kreikasta ihmiset vaeltavat Makedonian ja Kroatian kautta Sloveniaan. Piskuisen Slovenian läpi pakolaiset liikkuvat liukkaasti.
 
Slovenian poliisi raportoi päivittäin netissä, kuinka monta ihmistä rajan yli tuli ja meni. Esimerkiksi marraskuussa tulijoita oli 163 313. Itävallan ja muiden maiden viranomaisten huomaan siirtyi samassa kuussa kaikkiaan 170 387 ihmistä.
 
– Slovenia on pieni maa. Eihän siitä tulisi mitään, jos ihmiset jäisivät tänne, sanoo Šentiljin rajaleirin toiminnasta vastaava Rudolf Golob.
 
Marraskuisen harmaana aamuna kahdelletuhannelle pakolaiselle tarkoitettu leiri Sloveniassa on tyhjä. Vain yksi syyrialaisperhe on jäänyt hautaamaan isoäidin, jonka vaellus päättyi tässä kohdin Eurooppaa.
 
Läpikulkumaana Slovenia kyllä hoitaa rootelinsa. Leirissä jaetaan vaatteita ja ruokaa. Ja erityisesti omenoita, niitä on laatikkokaupalla. Vastalauseena EU:n asettamille Ukraina-pakotteille Venäjä on jättänyt ostamatta slovenialaisten sadon.
 
Kun leiriin tulee taas ihmisiä, Slovenia kilauttaa Itävaltaan ja kertoo, kuinka suuri joukko rajalla odottaa. Sitten heidät päästetään kävelemään muutaman sadan metrin matka suljettua rajakaistaletta.
 
Jokainen haluaa rajan yli ensimmäisten joukossa. He pelkäävät, että Itävalta ei ehkä päästäkään kaikkia maahan.
 
Toistaiseksi Itävalta on päästänyt, mutta sekin kaavaillee rajalleen aitaa. Ei estämään liikkumista, mutta kanavoimaan sitä.
 
Monet maat ovat jo räätälöineet omia ratkaisujaan, kun EU:n ulkoraja vuotaa. Toimet ovat pistoja EU:n sydämeen, sillä kuin sydän vapaan liikkuvuuden Schengen-alue on.
 
– Jos Schengenin henki lähtee sydämistämme, menetämme paljon enemmän kuin Schengen-sopimuksen, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker varoitti EU-parlamenttia reilu viikko sitten.
 
Junckerin mukaan euroalueesta katoaa mieli ilman vapaata liikkuvuutta.
 
Huhut maiden tekemistä ja tekeillä olevista kiristyksistä vellovat pakolaisleireissä.
 
– Onko totta, että Saksa on muuttamassa politiikkaansa? kysyy Sloveniaan jääneen perheen parikymppinen poika Bahri.
 
Bahri haluaa jatkamaan anestesialääkärin opintojaan. Perheen isä on mekaanikko, veli parturi. Näistä aineksista rakentuisi tulevaisuus, kunhan perhe vain pääsisi asettumaan Frankfurtiin.
 
Itävallan puolella, Spielfeldissä, on toinen leiri. Itävaltaan on jäänyt tänä vuonna 75 000 turvapaikanhakijaa. Muille maa tarjoaa kyydin Saksan rajalle.
 
Isossa lähtöteltassa haistaa, ettei matkalaisilla ole juuri ollut tilaisuuksia peseytyä ja vaihtaa vaatteita.
 
– Lähdimme kotoa kaksikymmentä päivää sitten, laskee yhtä aitaa vasten puristunut syyrialaisperheen äiti Nadid Alsadi.
 
Kysymykseen matkan raskaudesta hän vain nyökkää. Vieressä ovat puoliso Muhammed Alsadi ja lapset AhmadFares ja Mohamad.
 
Nadid Alsadi on kärsimätön. Hän haluaa päästä liikkeelle.
 
– Uppsalaan. Vanhin poikamme on siellä.
 
Vuorokausi vielä, ja Alsadin perhekin on todennäköisesti baijerilaisessa pikkukaupungissa. Passau on paikka, jonne Itävallan ja Saksan rajan ylittäneet kootaan. Sieltä he jatkavat vastaanottokeskuksiin eri puolille Saksaa tai eteenpäin.
 
Saksa on avannut ovensa tulijoille, mutta nyt täälläkin moni vaatii, että johonkin on vedettävä raja. Juopaa EU:n sisällä ei Saksassa tarvitse kaivella. Syyttävä sormi osoittaa Itä-Euroopan ja Baltian maita.
 
– On häpeällistä, että kaikki maat eivät ota ihmisiä vastaan. Kyseessä ovat samat maat, jotka saavat EU:lta rahaa taloutensa kohentamiseen, Passaun ylipormestari Jürgen Dupper suomii.
 
Dupperin mielestä EU-maat ovat väärillä urilla, kun ne keskittyvät voivottelemaan tulijoiden määrää. Hänestä huomion pitäisi olla siinä, miten tulijat saadaan kotoutumaan Eurooppaan.
 
Moni muukin kuin Dupper uskoo, että EU pystyy selättämään maahanmuuttokriisin.
 
EU-uskolliset näkevät kriisissä mahdollisuuden yhdentymisen syvenemiselle. Niin on käynyt ennenkin. Talouskriisi puristi euromaista kriisirahastot ja velkojen yhteisvastuun. Pariisin marraskuinen terrori-isku avaa keskustelua turvallisuusyhteistyön tiivistämisestä.
 
EU-kriitikot, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini, sanovat, että EU-komission vallan lisääminen olisi virhe. Soinin mielestä jäsenmaiden pitää tehdä päätökset.
 
Soini kehuu EU:n valtionpäämiesten juuri saavuttamaa isoa ratkaisua. EU-maat antavat Turkille kolme miljardia euroa pakolaisleirien olosuhteiden parantamiseen ja rajavalvonnan tehostamiseen.
 
– Kyllä tässä voi tapahtua se, että Eurooppa menee jos nyt ei kiinni, niin ainakin pienelle liekille, hän arvioi.
 
Turkin ja Syyrian välinen raja on yli 800 kilometriä pitkä, eikä sen valvomisesta tule helppoa. Arvioiden mukaan yksin Syyriassa on kolmesta kuuteen miljoonaa ihmistä, jotka voisivat nopeasti lähteä liikkeelle, jos sota maassa ei lopu.
 
He eivät todennäköisesti pääse enää vaeltamaan Euroopan halki, mutta vielä junat kulkevat.
 
Passaun asemalaiturilla kaikki vaunuosastot ovat nyt täynnä, ja pakolaisia kuljettava erityisjuna Hannoveriin lähtee ajallaan kello 23.40.
 
Lapset vilkuttavat ikkunasta.