Kanta-Häme

Hätäkeskukseen saa soittaa myös hyviä uutisia

Vettä satoi kaatamalla. Kello oli neljä iltapäivällä. Moni autoilija soitti hätäkeskukseen ja kertoi auton pyörähtäneen ympäri moottoritiellä ja ajautuneen sen jälkeen pientareelle. Ruuhka Hattulan ja Parolan ramppien välimaastossa kasvoi entisestään, kun paikalle tuli ambulansseja, useita pelastuslaitoksen yksiköitä sekä poliisipartioita.

Tieltä suistunutta autoa ei löytynyt ilmoitetulta paikalta. Myös laajennettu etsintä oli tulokseton. Poissulkemistekniikkaan käyttäen päätyivät viranomaiset lopulta johtopäätökseen, että auto oli selvinnyt tilanteesta suuremmitta vaurioitta ja jatkanut matkaansa.

– Jos ajaa tieltä ulos, ei pidä ensimmäisenä ruveta pelkäämään sakkojen saamista. Olisi hienoa, jos autoilija ilmoittaisi hätäkeskukseen ja kertoisi, että näin kävi, mutta pääsen itse jatkamaan matkaa, sanoo vanhempi konstaapeli Pekka Laitinen Kanta-Hämeen poliisista.

Näin säästettäisiin sekä poliisin ja pelastuslaitoksen resursseja. Edellä kuvatussa tilanteessa olisi riittänyt, että yksi poliisipartio olisi käynyt paikan päällä varmistamassa, ettei onnettomuuspaikalle jäänyt vaaraa aiheuttavia autonosia.

Ulosajon tai kolarin syynä on lähes aina liikennerikkomus. Tavallisimpia niistä ovat ylinopeus ja muun liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Laitinen kuitenkin korostaa, ettei sakkojen jakaminen ole poliisille itsetarkoitus. Tieliikennelain mukaan vähäisestä rikkeestä voi selvitä suullisella tai kirjallisella huomautuksella.

– Poliisi arvioi tilanteet tapauskohtaisesti olosuhteet huomioon ottaen.

Kännykkäkuvassa on kaksi puolta

Konstaapeli Pekka Laitisella ei ole tarkkaa numerotietoa paikallisen poliisin tehtäväksi tulevista aiheettomista varmistus- tai tarkastustehtävistä. Hän arvioi, että niitä tehdään viikoittain ”useita”.

– Jonkin tyyppisiä tarkastustehtäviä on päivittäin, mutta osa niistä on tietysti ihan aiheellisia.

Vaikka turhat soitot hätäkeskukseen ovat kännykkäajan ilmiö, näkee Laitinen kehityksessä ennen kaikkea sen hyvän puolen. Kännykkä on erinomainen ja nopea väline, kun ihmiset täyttävät auttamisvelvollisuuttaan liikenteessä.

– Toki tapahtumapaikalla täytyy muistaa oma turvallisuus, ettei pysähtymisestä synny lisävahinkoa.

Myös kännykkäkameroiden yleistyminen on vaikuttanut poliisin työhön. Jos jäljet onnettomuuspaikalla ovat hävinneet tai haalistuneet, voi kansalaisten kuvista olla hyötyä tutkimuksissa.

Kaikkien valokuvaajien motiivina ei kuitenkaan ole auttamishalu. Oma joukkonsa ovat uteliaat ja tirkistelijät, jotka aiheuttavat hidastelullaan ja läsnäolollaan uusia vaaratilanteita.

– Moottoritiellähän ei saa pysähtyä muulloin kuin hätätilanteessa, muistuttaa Laitinen. (HäSa)

Päivän lehti

20.1.2020