Kanta-Häme

Hätäkeskusten rekrytointi on vaikeutunut

Henkilöstön saaminen hätäkeskuspäivystäjiksi on ajoittain hankalaa, kertoo Hätäkeskuslaitoksen ohjaus- ja ennakointiosaston johtaja Teemu Lehti. Hänen mukaansa henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut Keravan ja Kuopion hätäkeskuksia lukuun ottamatta.

Kuopion pelastusopistossa aloittaa vuosittain 24 päivystäjäopiskelijaa, joista muutama keskeyttää. Samaan aikaan hätäkeskuspäivystäjien vuotuinen poistuma on yli 30 henkilöä.

– Menneinä vuosina poliisit ovat olleet meille suurena apuna, mutta nyt he palaavat muuttuneen työtilanteen takia takaisin poliisiin palvelukseen, Lehti sanoo.

Lehti on huolissaan ruotsinkielisen työvoiman saatavuudesta. Kaksikielisiä päivystäjiä pitäisi olla vähintään viidesosa, jotta palvelu pelaa.

– Tällä hetkellä määrä on riittävä, mutta päivystäjäkoulutus tuottaa lähinnä vain suomenkielisiä päivystäjiä, Lehti toteaa.

Kansalaisten turvallisuudentunne on pitkälti kiinni siitä, miten nopeasti hätäkeskuksessa vastataan puheluun.

– Vaikka vastausajat ovat vielä hyvää luokkaa, ovat erilaiset ruuhkatilanteet lisääntyneet, Lehti kertoo.

PAINEET turvallisuusviranomaisten resurssien lisäämiseksi ovat kasvaneet pitkään jatkuneiden säästöjen, mutta ennen kaikkea muuttuneen tilanteen takia.

Toiveet kohdistuvat ensimmäiseen sisäisen turvallisuuden selontekoon, joka luovutetaan valtioneuvostolle ensi viikolla. Tiettävästi siinä esitetään merkittäviä korotuksia aleneviin kehyksiin verrattuna.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei halua avata summia tässä vaiheessa. Lähtökohtaisesti on hänen mukaansa kyse hallinnonalalle kohdentuvien säästöjen perumisesta vuodelta 2017 ja siitä eteenpäin.

– Nyt on valinnan paikka. Turvallisuus kivijalkana on hallitusohjelmassa oleva asia, Nerg toteaa.

Nerg uskoo, että toimintojen ja prosessien kehittämisellä samoin kuin digitalisaatiolla on vielä haettavissa tehoja.

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN henkilöstömäärä on noin 600, vaikka hallintovaliokunta on linjannut minimitasoksi 650 päivystäjää. Määrärahojen niukentumisen takia väkimäärä on vähentynyt viidessä vuodessa 150:llä.

Lehden mukaan lisätarve on noin 7 miljoonaa euroa vuodessa.

Poliisin määrärahakehys osoittaa 55 miljoonan euron alenemaa 2016–19. Toteutuessaan sopeutussuunnitelma merkitsisi poliisijohtaja Tomi Vuoren mukaan sitä, että poliisin suorituskyky laskisi kautta linjan.

– Kyse on pohjimmiltaan siitä, minkälaiseen turvallisuuteen yhteiskunnalla on varaa, hän toteaa.

Vuoren mukaan sähköisten palvelujen tarjonta ja digitalisaatio etenevät hyvin.

– Asialla on kuitenkin rajansa. Poliisilla on tehtäviä, joita ei digitalisaatio hoida, hän sanoo.

Vuoren mukaan poliisin organisaatiouudistuksilla ei enää ole suurta merkitystä tuottavuuden lisäämisessä.

– Tavoitteemme on saada poliisin ydintehtävät poliittisen päätöksentekijän linjaamaksi.

Rajavartiolaitoksessa ei juuri nyt haluttu kommentoida resurssitarpeita. Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukanen on kuitenkin todennut julkisuudessa, että rajavalvonnan voimavarat ovat riittämättömät.

Toiveena on kykyjen palauttaminen vuoden 2012 tasolle, mikä tarkoittaisi noin 10 miljoonaa euroa lisää vuodessa.