Kanta-Häme

Hätilä halutaan pitää väljänä ja vehreänä

Tontinomistajien ei välttämättä tarvitse mitään, jos heillä ei ole halua ison tontin jakamiseen tai muita erityistoiveita Hätilän kaavoituksen edetessä.

Kaupunkilaisten kuuleminen alkaa asukastilaisuudella keskiviikkona. Sen jälkeen asukkaat voivat varata halutessaan ajan arkkitehdin vastaanotolta.

– Asukkaita kuullaan yksi kerrallaan, jos tarvetta on, lupaa arkkitehti Tuula Leppämäki kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

Luonnos asemakaavamuutoksesta tehdään loppuvuoden aikana ja sen jälkeenkin asukkailla on Leppämäen mukaan kaikissa vaiheissa mahdollisuus kommentoida kaavaa.

Ehdotus uudeksi asemakaavaksi valmistuu kevään aikana. Lainvoiman uusittu Hätilän asemakaava voisi saada siten kesään mennessä. Ykkösvaiheen jälkeen kaavoitus jatkuu kakkosvaiheella.

Arkkitehti Tuula Leppämäen mukaan asemakaava ei tuo suuria muutoksia ja mullistuksia, vaan se on pikemminkin säilyttävä.

– Hätilä pidetään niin entisellään kuin mahdollista, mutta aluetta ei museoida. Kaavassa halutaan mahdollistaa myös uuden rakentaminen.

Väljyys ja tilavat pihat halutaan säilyttää ja pitää alue vehreänä.

– Uskomme, että se on myös asukkaiden tahdon mukaista.

Rakennusoikeus kuuma peruna

Rakennusoikeuksien määrä on kaavan kuuma peruna, mutta Tuula Leppämäki ei odota, että rakennusoikeuksien määrittelystäkään koituu ylitsekäymättömiä ongelmia.

Hämeenlinnan yhdyskuntalautakunta on linjannut, että rakennusoikeuksia leikataan. Isot rakennusoikeudet periytyvät niinkin kauas kuin sodanjälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan, jolloin tonteilla piti olla tilaa viljelypalstan lisäksi myös karjasuojalle.

1970-luvulle tultaessa ”navettakaavan” mukaiset rakennusoikeudet säilyivät, mutta ne käytettiin alkuperäisestä poikkeavaan tarkoitukseen, minkä jäljiltä osa tonteista on rakennettu lähes täyteen.

– Kaupunkikuva lähti silloin muuttumaan väärään suuntaan, joka nyt valmisteltavassa kaavassa on tarkoitus oikaista.

Rakennuskanta on monien vaiheiden jälkeen hyvin vaihteleva.

Tuula Leppämäki näkee myös runsaasti hyvää alueen osin aika kirjavissa rakennuksissa.

– Hätilässä on jo ennen uutta kaavaakin hirveän hyvin sinne soveltuvia uudistaloja ja vanhojen talojen laajennusosia. On ollut hienoa huomata, että ihmiset arvostavat omaa aluettaan.

Tontin jakaminen kannattaa harkita

Tonttien keskikoko on 1 500–1 600 neliömetriä ja joukossa on 1 700-neliöisiäkin. Tuula Leppämäen mukaan isoja tontteja mahdollisesti jaettaessa periaate on sellainen, että kahdella pienellä tontilla rakennusoikeus on pienempi kuin siinä tapauksessa, että tontti säilyy yhtenäisenä.

Jokainen tapaus harkitaan Leppämäen mukaan erikseen.

– Alle 1 400 neliön tontteja ei lähdetä jakamaan, eli tonttikoon alaraja on 700 neliötä, mutta muuten ei suoralta kädeltä voi sanoa, minkä tontin voi jakaa ja minkä ei. Kenenkään ei myöskään ole pakko jakaa tonttiaan.

Tontinomistajien kannattaa Leppämäen mukaan harkita myös sitä, onko taloudellisestikin järkevämpää säilyttää iso tontti kuin jakaa se kahdeksi pieneksi.

– Isolla pihapiirillä on oma arvonsa.

Asukastilaisuus Hätilän kaavan 1-vaiheesta keskiviikkona 3. syyskuuta kello 18 Hämeenlinnan yhteiskoululla.