Kanta-Häme Hämeenlinna

Hattelmalanharjulta avautuva näköala säilyy kovalla työllä - Harjusta tehdään asukaskysely 15 vuoden tauon jälkeen

Hattelmalanharjulta näkee vielä keskustaan ja kirkon torninkin - jos vähän kurkottaa. Harju on rehevöitynyt, vaikka sitä hoidetaankin jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen
Hattelmalanharjulta näkee vielä keskustaan ja kirkon torninkin - jos vähän kurkottaa. Harju on rehevöitynyt, vaikka sitä hoidetaankin jatkuvasti. Kuva: Pekka Rautiainen

Hattelmalanharjun hoitosuunnitelma uusitaan ilmeisesti jo tänä vuonna. Samalla harjusta tehdään asukaskysely, sillä edellisestä on jo 15 vuotta.

Näköalatasanteen maisemat avattiin viimeksi kolme vuotta sitten. Maiseman tieltä kaadettiin toistakymmentä havupuuta ja poistettiin enin osa ryteikköä.

Hattelmalanharjun hankaluutena on nopeakasvuinen aluskasvillisuus. Ryteikköä karsitaan kahden vuoden välein, mutta harju rehevöityy nopeasti.

– Hattelmalanharjulta avautuu hämeenlinnalaisille rakas maisema. Siitä ollaan meihin paljon yhteydessä. Eniten maiseman edessä olevat puut kasvavat kuitenkin yksityisten ihmisten pihoilla. Niitä kaupunki ei voi kaataa, Hämeenlinnan metsätalousinsinööri Mika Rantonen korostaa.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Metsätalousinsinööri Mika Rantonen huomauttaa, ettei Hattelmalanharjun maisemia voida avata. Korkeimmat puut kun kasvavat asukkaiden omissa puutarhoissa. Kuva: Pekka Rautiainen
Metsätalousinsinööri Mika Rantonen huomauttaa, ettei Hattelmalanharjun maisemia voida avata. Korkeimmat puut kun kasvavat asukkaiden omissa puutarhoissa. Kuva: Pekka Rautiainen

 

Kynäjalava haastaa Hattulassa

Hattelmalanharjusta tekee ainutlaatuisen harjulla kasvava pähkinä. Hattulassa metsien hoitotöistä tekee haastavia uhanalainen kynäjalava.

Kunnan tekninen johtaja Juha Prittinen kertoo, että jalopuuta on ennen kaikkea Herniäisten ja Poransaaren rannoilla, jotka kunta omistaa. Suojelualueiden hoitoa valvoo Ely.

Hattelmalanharjun, Kaupunginpuiston ja Aulangon maisemat ovat rakkaita.

– Aulangon luonnonsuojelualueen hoidosta vastaa metsähallitus jonka kanssa teemme paljon yhteistyötä. Meille tärkein kohde on Kansallinen kaupunkipuisto, rantareitti, josta pidämme erityisen hyvää huolta, Rantonen sanoo.

Maisemat eivät pysy koko ajan samanlaisina, vaan tarvitsevat jatkuvaa hoitoa. Puusto kasvaa, eikä kaikkia puita voida kaataa maiseman edestä.

– Arvokkaat maisemat eivät säily ilman ihmisen apua. Meillä on työryhmä joka käy koko ajan etenkin taajamametsiköitä läpi, Prittinen sanoo.

Hämeenlinnassa aiotaan koota vielä tänä vuonna alan ammattilaisista koottu ohjaustyöryhmän, joka laatii Hattelmalan harjulle hoitosuunnitelman. Rantonen toivoo, että tällä kertaa suunnitelma sallisi vähän kovakätisemmän hoidon.

Töitä riittää

– Ei siinä ole mitään järkeä, että hoidamme harjun puustoa vähän kerrallaan. Olemme harventaneet täällä pensaita parin vuoden välein, mutta sekään ei riitä. Tänne pitäisi tulla taas harventamaan, Rantonen sanoo.

Hattulassa ei ole niinkään pähkinää, vaan siellä kunnan huolena ovat kynäjalavat, jotka ovat koko Suomen oloissa äärimmäisen harvinaisia.

– Hoidamme koko ajan rantoja, joilla on kynäjalavia. Olemme laatineet alueelle jo hoitosuunnitelmat. Nyt kunnostetaan reittejä ja parannetaan opastusta, Prittinen lupaa. HäSa

 

Lue myös: Aulanko ja Hattelmalanharju ovat kirjanpainajan buffetpöytiä – Kuoriainen pitää ennen kaikkea maassa makaavista kuusista 

Päivän lehti

4.8.2020