Kanta-Häme

Hämeenlinnan Hattelmalanjärvelle kaivetaan saareke, joka suojaa linnunpesiä pedoilta – "Vesilintukanta on ollut vähenemään päin"

Arkeologi valvoo, kun Hattelmalanjärvelle kaivetaan avovesiuoma. Karikot tai saarekkeet parantavat vesilintujen pesimärauhaa.
Arkeologi valvoi maanantaina avovesiuoman kaivamista Hattelmalanjärven lintutornin vieressä. Kaivuumassat jätetään uoman molemmille puolille, jotta kahlaajalinnuille muodostuu hyvää lietepintaa ravinnon etsiskelyyn. Uomasta tulee noin 4–7 metriä leveä. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hämeenlinnan Hattelmalanjärvelle alettiin kaivaa avovesiuomaa maanantaina osana Freshabit-hanketta. Tavoite on lisätä lintujen pesimärauhaa ja parantaa poikastuottoa, kertoo hankekoordinaattori Eeva Einola Vanajavesikeskuksesta.

– On todettu, että iso karikko tai saareke turvaa lintujen pesintää. Pienpedot välttävät uimista, vaikka ne osaavat uida.

Hattelmalanjärven lintutornin viereen kaivettava avovesiuoma erottaa luhdan ja niemekkeen noin 7 200 metrin kokoiseksi saarekkeeksi.

Kun niemekkeestä tehdään saareke, esimerkiksi supikoira ja kettu eivät mene sinne niin mielellään syömään lintujen munia ja poikasia.

Lintujen pesimistä on helpotettu Vanajaveden alueella myös esimerkiksi Lempäälässä Ahtialanjärvellä, jossa on tehty linnuille karikoita tuomalla järvelle kiviainesta.

– Siellä on huomattu selkeästi, että pesimämenestys on parantunut. Muualla saarekkeita on tehty luhtiin ja ranta-alueisiin, mikä on myös auttanut lintuja, Einola kertoo.

Hattelmalanjärven avovesiuoman kaivuuta valvoo arkeologi Museoviraston pyynnöstä.

– Hän katsoo jatkuvasti, mitä tavaraa kauhasta tippuu. Sieltä voi joku ruuhi tai pala vanhasta kalanpyydyksestä tulla, mutta mitään isompaa ei ole odotettavissa. Uoma kaivetaan vain 60 senttimetrin syvyyteen, eli esihistoriallisiin kerrostumiin ei päästä, Einola sanoo.

Yli 25 hehtaarin Hattelmalanjärvi ja sitä ympäröivä rantaluhta on liitetty Natura 2000 -verkostoon linnustonsuojelualueena.

– Siellä ei voi miten tahansa kaivuita tehdä. Meillä on Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto, että avovesiuoma voidaan kaivaa, Einola kertoo.

Alustava arvio on, että kaivuutöissä menee kahdesta kolmeen päivää. Urakan tekee kelluvalla kaivinkoneella Suomen Rantahuollon Mikko Ranttila.

Kaivamalla tehdään tulevina vuosina isommat saarekkeet myös järven itänurkkaan ja pohjoisosaan. Lisäksi järveen tehdään pienempiä allikoita helpottamaan lintujen pesimistä.

Melkein kaikkien vesilintujen kannat ovat laskeneet selvästi Suomessa ja maailmalla. Eeva Einolan mukaan pienpetojen paine on yksi iso syy siihen, että kannat ovat vaikeuksissa.

Sama tilanne on Hattelmalanjärvellä, jota uhkaa umpeenkasvu. Järven avovesialue on vielä laaja, mutta keskisyvyys on vain 0,7 metriä.

– Pintaa on aikoinaan laskettu, ja järvi on muutenkin kasvamassa umpeen. Luhta-alue, jossa on niemekkeitä, laajenee. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että Hattelmalanjärven vesilintukanta on ollut vähenemään päin, Einola kertoo. HäSa

Voit tutustua Freshabit-hankkeen Vanajaveden kohdealueen taustoihin ja toimintaan metsähallituksen tarinakartassa.

 

Lue lisää Vanajaveden alueen kunnostamisesta:
Ormajärveen rakennetut lukuisat lasketusaltaat ja kosteikot parantavat vedenlaatua
Vanajavesi odottaa vielä tositoimia
Viitasammakko viihtyy Vanajavedellä