Kanta-Häme

Hattula joutui ottamaan syömävelkaa

– Ikävien yllätysten vuosi, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) Hattulan viime vuodesta.

Ikäviä ovat myös kunnan viime vuoden tilinpäätöksen luvut. Pahinta on, että vuosikate on miinuksella eli kunnan rahat eivät riittäneet käyttömenoihin.

Tilikauden tulos oli 1,8 miljoonaa euroa miinuksella. Tulos oli toisen kerran peräkkäin negatiivinen.

Verotuloja odotettua vähemmän

Verotulojen romahdus oli Ventolan mukaan suurin negatiivinen yllätys viime vuonna.

Ikävät yllätykset tulivat kunnan tietoon marras- ja joulukuussa

– Verotulojen oikaisueriin ja tilityksiin tuli dramaattinen muutos. Lisäksi tonttien myynti ei vetänyt viime vuonna, kuten oli odotettu, talousjohtaja Petri Lätti sanoo.

Verotulojen oikaisu koski vuotta 2011 ja sitä aikaisempiakin vuosia. Kuntalaiset ovat saaneet jälkikäteen läpi vähennyksiä, jotka koskevat esimerkiksi työmatkoja ja asuntolainoja.

Näin suurta oikaisuista johtuvaa verotulojen vähennystä ei Hattulassa ole tapahtunut koskaan aiemmin.

Mahdotonta ennakoida

Tällaisia tulomenetyksiä on Lätin ja kunnanjohtaja Heidi Rämön mukaan aivan mahdotonta tietää etukäteen.

Rämö sanookin, että suurin ongelma kuntien rahoitusjärjestelmässä on sen ennakoimattomuus.

– Asukkaat kuvittelevat, että heidän maksamansa kunnallisvero siirtyy suoraan meille, mutta eihän se niin mene. Ei, raha menee Helsinkiin, jossa tehdään verotulojen tasaus ja leikkaukset. Vain tietty osa rahasta tulee meille.

Heidi Rämön mielestä on kohtuutonta, että kuntia syyllistetään huonosta taloudenpidosta. Hän on varma siitä, että kunnat pystyisivät hoitamaan taloutensa hyvin, jos koko ajan ei tulisi eteen asioita, joihin ei ole pystynyt varautumaan ennalta.

– Koko julkistaloudellinen rahoitusjärjestelmä olisi uusittava.

Velka kasvanut jo vuosia

Hattula alkoi velkaantua viime vuosikymmenen puolivälissä. Viime vuonna uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 2,2 miljoonaa euroa. Hattulalla on lainoja asukasta kohti enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Kunnan omavaraisuusaste oli viime vuonna 41 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi 63 prosenttiin.

Hattula on jo ryhtynyt toimiin talouden suunnan kääntämiseksi. Aikaa on varattu koko tämä valtuustokausi. Tarkoitus on löytää rakenteellisia säästöjä, mutta lisäksi tavoitteena on säästää käyttömenoissa puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Heidi Rämö sanoo, että tehtävä ei ole mahdoton. 500 000 euroa on alle prosentin verran käyttökuluista.

Lisäksi kunta aikoo lisätä tulojaan. Kari Ventolan mukaan lisätuloja voidaan saada maksuista, taksoista ja tonttien myynnistä.

Elinkeinoihin panostetaan

Lisäksi Hattula aikoo Rämön mukaan panostaa elinkeinotoimintaan.

– Käynnistämme strategiatyön, teemme yhteistyötä yritysten kanssa.

Hattulan taloutta oikaisee tänä vuonna jonkin verran se, että kunnan veroprosenttia nostettiin 0,75 prosenttiyksikköä. Tuloveroprosentti on tänä vuonna tasan 20.

Kunnan talouden suunnittelua ei helpota se, ettei niillä ole mitään tietoa tulevista valtiovallan päätöksistä. Jo tehdyistä kehysriihipäätöksistä taas ei tiedetä, milloin ne tulevat voimaan.

Hallitus päätti kehysriihessä esimerkiksi yhteisöveron alentamisesta. Se vähentää kuntien tuloja.

Lisää työntekijöitä

Kunnan työntekijämäärä kasvoi viime vuonna 21:llä. Henkilöstöä tarvittiin lisää, koska eräitä ostopalveluna aiemmin hoidettuja toimintoja siirrettiin kunnan omaksi työksi.

Hattulan kunnan suurimmat talonrakennusinvestoinnit viime vuonna olivat Tiitiäisen päiväkodin toinen vaihe, Nuorisotalon ja Parolan koulun julkisivuremontit sekä Pappilanniemen lämpöremontti. (HäSa)