Kanta-Häme

Hattula nousi vertailun kärkipäähän

Elinvoimaisimpia kuntia vuonna 2030 ovat Kauniainen, Espoo, Pornainen, Nurmijärvi, Tuusula ja Kerava. Kantahämäläisistä kunnista Hattula tulee aivan kärkikuntien peesissä.

Kärkikunnissa toimintamenot ovat vain noin viidennes asukkaiden ansiotuloista. Uudellamaalla pärjätään myös tulevaisuudessa, siksi alueella on hankala perustella kunnille liitoksia.

Kunnallisalan kehittämissäätiö teetätti Pellervon taloustutkimuksella, PTT:llä tutkimuksen siitä, mitkä kunnat ovat elinvoimaisia nyt ja tulevaisuudessa eli miten kunnat selviävät päätehtäviensä rahoituksesta asukkaidensa verotuloilla.

Tutkimus selvittää kuntien väestörakenteen vaikutusta kuntalaisten veronalaisiin ansiotuloihin ja kuntapalveluiden menopaineisiin.

Ennusteet vuoden 2030 toimintamenoista ja veropohjasta perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteeseen.

Hämeenlinna vetureista kolmas

Kymmenestä suurimmasta kaupungista parhaiten pärjää Espoo, jonka toimintamenot ovat noin viidennes ansiotuloista. Vantaalla, Jyväskylässä, Lahdessa ja Helsingissä vastaava suhdeluku on noin kolmannes.

Maakuntakeskuksista eli alueensa vetureista viiden kärkeen kuuluvat nyt Jyväskylä, Lahti, Hämeenlinna, Seinäjoki ja Lappeenranta.

Vuonna 2030 järjestyksen ennustetaan olevan Jyväskylä, Lahti, Helsinki, Seinäjoki ja Hämeenlinna.

Näissä kuntien toimintamenojen ennustetaan olevan vajaa kolmannes asukkaiden ansiotuloista.

Koko maan kaikkien kuntien listalla varsinkin Hattula on korkealla. Nyt sen toimintamenot ovat 22,79 prosenttia asukkaiden ansiotuloista. Se on kaikkien kuntien parhaimmistoa, sijalla 17.

Jos nykyiset kunnat olisivat olemassa vielä vuonna 2030, Hattulan ennustetaan olevan sijalla 23. Tuolloin toimintamenoihin kuluisi reilu neljännes asukkaiden ansiotuloista.

Soini pitää perää

Tämän päivän listauksessa Kanta-Hämeestä tulevat seuraavina Hausjärvi, Riihimäki ja Janakkala, joissa toimintamenot ovat nyt 25-26 prosenttia asukkaiden ansiotuloista. Sijoitus kaikkien kuntien listalla on välillä 36-53.

77. kunta on Hämeenlinna ja 78. kunta Loppi. Niissä kuluu ansiotuloihin toimintamenoista reilut 28 prosenttia. Vuoden 2030 ennusteissa Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun kunnat näyttävät pitävän pintansa suurin piirtein samassa järjestyksessä.

Heikoimmin menopaineista selviävät kunnat jakautuvat useisiin maakuntiin. Suomenselän alue ja kaukana keskuksista olevat harvan asutuksen alueen kunnat pärjäävät heikoiten.

Viimeisenä on nyt ja myös vuonna 2030 Soini, jossa kunnan toimintamenot ovat noin neljä viidesosaa asukkaiden ansiotuloista. Yli kaksi kolmasosaa ne ovat Kiteellä, Miehikkälässä, Haapavedellä ja Alajärvellä. (HäSa)