Kanta-Häme

Hattula petaa kasvua Merveen

Janne Teeriaholla on tavoite: hänellä pitäisi ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä olla plakkarissaan esisopimus uuden moottoritieliittymän rahoituksesta. Myös kaavoituksen pitäisi olla sellaisessa mallissa, ettei liittymähanke jää ainakaan siitä kiinni.

Hattula on saanut Hämeen ely-keskukselta rahaa yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa isojen liikenneratkaisujen valmistelua.

Rekkaralli pois Parolasta

Merveen on suunnitteilla koko eteläistä Suomea palveleva bioenergialaitos, jota muun muassa Hämeen liitto on ollut vauhdittamassa. Neuvotteluja on käyty useiden energiatoimijoiden kanssa.

– Se voisi teknisen ratkaisunsa suhteen olla pilottihanke koko maassa, mutta tässä vaiheessa asiasta ei voi kertoa tarkemmin. Se ei ole kunnan hanke, mutta totta kai kuntaa kiinnostaa saada laitos tänne, Teeriaho sanoo.

Hän toimii vuoden 2014 kesäkuun loppuun asti kunnan va. kehittämisjohtajana eli paneutuu juuri Merven alueeseen.

– Kunnan tehtävä on osoittaa paikka bioenergialaitokselle ja luoda sellaiset puitteet, että sen tulo on mahdollista, Teeriaho sanoo.

Käytännössä paljon riippuu siitä, saadaanko Merven teollisuusalueelle oma liittymä suoraan moottoritieltä. Nyt teollisuusalueen liikenne kulkee Parolan kautta, mutta jos raskaan liikenteen määrä kasvaa laskelmien mukaiseen laajuuteen, oma liittymä tarvitaan.

– Kyllähän asia niin on, että energiahankkeen tuottamien liikennemäärien valossa pohjoinen liittymä on välttämätön, Teeriaho sanoo.

Rahoitukseen uusia malleja

Erillistä liittymää moottoritieltä Merveen on suunniteltu Hattulassa jo pitkään. Liittymä on mukana myös hyväksytyssä ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa sekä Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavassa, jonka valmistelu on loppusuoralla.

Tiehallinto ei ole tyrmännyt liittymäajatusta, mutta valtiolta ei todennäköisesti heru rahaa sen rakentamiseen. Yksi Teeriahon tehtävistä kehittämisjohtajana onkin neuvotella liittymän rahoituksesta ja uusista rahoitusmalleista.

– Se olisi kunnalle yksinään aivan liian iso investointi, hän sanoo.

WSP-Group tekee parhaillaan Uudenmaan elyn toimeksiannosta liittymäselvitystä Riihimäen ja Tampereen väliselle alueelle.

– Siinä työssä olemme olleet mukana ja antaneet lähtötietoja.

Teeriaho hoitaa kehittämisjohtajana edelleen myös kunnan maankäyttöön liittyviä asioita kuten kaavoitusta ja yritystonttikauppoja. Hän huomauttaa, että tarkoitus on tehdä yhteistyötä myös Merven teollisuusalueen nykyisten yritysten kanssa, ja parantaa myös niiden toimintaympäristöä.

Teknisen puolen toimistopäällikkö Arja Kauppi taas toimii va. teknisenä johtajana kesäkuun 2014 loppuun saakka. Hänelle kuuluvat muun muassa asuinalueiden tonttikaupat. (HäSa)