fbpx
Kanta-Häme Hattula

Hattula porskutti plussalla ilman valtion koronatukiakin – Kunta näkee kuusi keskeistä riskiä elinvoimalleen

Hyvästä viime vuoden tuloksesta huolimatta kunnan johto väläyttää kipeidenkin päätösten mahdollisuutta.
Hattulan isoin investointi viime vuonna oli aluetaksin kiinteistön ostaminen 400 000 eurolla lukion väistötiloiksi. Investointien vähyys oli yksi syy kunnan lainamäärän pienenemiseen. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa
Hattulan isoin investointi viime vuonna oli aluetaksin kiinteistön ostaminen 400 000 eurolla lukion väistötiloiksi. Investointien vähyys oli yksi syy kunnan lainamäärän pienenemiseen. Arkistokuva: Esko Tuovinen / HäSa

Viime vuoden tilinpäätös osoittaa Hattulan kunnalle melkein miljoonan euron ylijäämää. Valtion koronatuet paransivat tulosta noin kahdella miljoonalla, mutta selvästi plussalle olisi päästy muutenkin.

Tulosta kunta teki lähes kolme miljoonaa euroa, mutta valtuustolle esitetään, että kaksi miljoonaa siirretään vapaaehtoisiin varauksiin Parolan koulukampuksen investointia varten.

Viime tilikausi kasvattaa kunnan kertyneen ylijäämän, eli tulevien vuosien puskurin, yli 4,2 miljoonaan euroon. Edellisvuoden heikko tulos saatiin siis tuolta osin lähes kuitattua.

Uuden koulun hinnaksi on arvioitu noin 7 miljoonaa euroa. Kertynyttä ylijäämää ei kuitenkaan ole tarkoitus käyttää vain tuohon investointiin.

Lähivuosina on jo käynnistellyn kouluhankkeen lisäksi kaksi muuta merkittävää investointia: kouluinvestoinnin toinen vaihe ja tehostetun asumispalvelun yksikön hanke.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila (kok.) sanoi tänään maanantaina tiedotustilaisuudessa, että on satsattava myös kunnan elinvoimaan, joka tarvitsee lisää resursseja “kuntaan muuttavien yritysten ja ihmisten kohtaamiseen”.

Viime elokuussa vs. kunnanjohtajana aloittanut Pekka Järvikin puhui palvelujen parantamisen tarpeesta: aina ei ole kysyjä kunnalta vastausta saanut.

Maakunnan ykköskunta

Puotila oli tyytyväinen siihen, että asukasluku ei enää vähene yhtä paljon kuin aiemmin ja että rakennustoiminta sekä investoinnit kuntaan on saatu elpymään.

– Tämä voitiin tehdä vain organisaatiota kehittämällä, Puotila sanoi. Pekka Järven mukaan “muutosvastarinta” on saanut suhteettoman suuren julkisuuden.

Uusi organisaatio ja hallintosääntö tulivat voimaan lokakuun alussa. Kunnan toiminta jaettiin elinvoima- ja hyvinvointitoimialaan.

Puotila viittasi myös Suomen Kuvalehden talvella teettämään selvitykseen, jossa Hattula sai maakunnan parhaat arvosanat 19 eri kriteerillä mitattuna.

– Siitä huolimatta työpaikkaomavaraisuutta on lisättävä ja lapsiperheitä on hankittava ikäpyramidin tervehdyttämiseksi.

Puotilaa tyydyttivät myös kunnan palvelutoiminnan “riidattoman itsearvioinnin” mahdollistavat työkalut, joita on alettu työstää.

Tasapainotus jatkuu

Valtionosuuksia Hattula sai arvioitua enemmän, vaikka puolen miljoonan euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotus saamatta jäikin.

Tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan kunta nosti viime vuodelle. Verotuloja kertyi talous- ja henkilöstöjohtaja Pekka Karvosen mukaan “kohtuullisen hyvin”, paljolti toki valtion toimien seurauksena.

Tänä vuonna isoimman riskin verojen kertymiselle katsotaan tulevan koronatilanteesta. Talouden tasapainottamista on joka tapauksessa jatkettava, sillä kustannukset ovat nousemassa verotulojen ennustettua kasvua enemmän.

Myös tämän vuoden talousarvio tehtiin ylijäämäiseksi, 0,3 miljoonan euron verran. Siinä ei ole vielä huomioitu valtuuston helmikuussa myöntämää 200 000 euron lisämäärärahaa rakennusneuvonnan palveluihin.

Uutinen jatkuu taulukon jälkeen:

Hattulan tilinpäätös 2020

(tuhatta euroa)20202019
TULOSLASKELMA
Toimintakate (käyttömenot-käyttötulot)-48 135-46 279
Verotulot39 278 36 890
Valtionosuudet14 030 9 721
Vuosikate5 136415
Poistot2 149 2 093
Tilikauden yli-/alijäämä987-1 678
TUNNUSLUKUJA
Investoinnit 2 545 1 584
Lainat ja vastuut 33 19537 772
Lainat ja vastuut, e/asukas3 5324 008
Konsernin yli-/alijäämä3 455-2 210
Konsernin lainat ja vastuut50 51353 345
Konsernin lainat ja vastuut, e/asukas5 3755 660
Veroprosentti, %20,7520,50
Asukasluku 20209 389
Asukasluvun muutos ed. vuodesta-33

Henkilöstökulut kasvussa

Hattulan lainakanta kasvoi kymmenessä vuodessa noin 67 prosenttia, mutta viime vuonna se pieneni.

– Lainojen määrä pysyy hyvin hallinnassa, jos pystymme pitämään investoinnit korkeintaan noin 2,5 miljoonassa eurossa vuosittain, Pekka Järvi linjasi.

Usean miljoonan euron ylijäämä voisi kertoa vahvasta taseesta, mutta kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on yhä korkea ja omavaraisuusaste heikko.

Tämän vuoden tammi-helmikuussa henkilöstökulut kasvoivat huolestuttavasti ja määrärahojen ylitysuhka on selvä. Myös toimintatuottoja on kertynyt vähemmän kuin vuosi sitten.

– Talouden tasapainottamisen tarve, kolmisen miljoonaa euroa kolmessa vuodessa, ei ole poistunut. Toki hyvä tulos antaa aavistuksen verran hengähdysaikaa, Pekka Järvi sanoi.

Tilinpäätöstekstin katsauksessaan Järvi kirjoittaa, että kunnan talous vaatii vielä “kipeitä päätöksiä”.

– Nehän usein liittyvät palveluverkkoon, mutta tälle vuodelle ei ole sellaisia suunnitteilla, Järvi vastasi kysymykseen päätösten ajoituksesta.

Poismuutto väheni, mutta väki vanhenee

Vielä vuonna 2018 Hattulan väki väheni jopa 135:llä. Viime vuonna kuntaan muutti yhtä monta uutta asukasta kuin oli poismuuttajia. Kuntien välinen nettomuutto oli ollut edelliset yhdeksän vuotta miinuksella.

Syntyvyys oli kuitenkin historiallisen pieni, vain 65 lasta. Esimerkiksi vielä vuosina 2011–2013 Hattulassa syntyi keskimäärin 110 lasta vuodessa.

Väestön ikääntyminen uhkaa nostaa terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi. Viime vuonna kunnan omat tehostetun palveluasumisen paikat eivät riittäneet kaikille tarvitseville, ja palvelujen ostoon varatut rahat ylittyivät.

Uusia asukkaita on houkuteltava myös asuntotarjontaa kehittämällä. Järven mukaan riittävän houkuttelevien omakotitonttien lisäksi tarvitaan rivi- ja pienkerrostaloja.

– Parolan keskustassa on kunnan käytöstä poistettuja, purettavia kiinteistöjä, joiden tontit sijaitsevat kaikkien palvelujen lähellä. Uskomme, että kun kontaktoimme rivitalorakentajia, saamme keskustaan uutta elämää.

Matti Puotila sanoi ongelmana olleen, että Hattulan haja-asutusalueilta on muutettu naapurikuntien keskustoihin, joista asuntoja on löytynyt. HäSa

Kuusi keskeistä riskiä

Hattulan kunnanhallituksen allekirjoittamaan viime vuoden tilinpäätökseen sisältyy kunnan toimintakertomus. Siinä luetellaan kuusi keskeisintä riskiä, jotka voivat haitata elinvoiman kasvua.

Alla olevat otteet ovat vain hiukan editoituina suoraan toimintakertomuksesta.

Yrittäjien tyytymättömyys:

Kunnalla on huono maine yrittäjien keskuudessa. Kunta on ollut passiivinen yritysmaailman suuntaan ja yrittäjät jopa tuntevat kunnan olevan toisinaan yrittämisen este tai ainakin hidaste.

Rakentaminen on hankalaa:

Liian moni rakentaja on kokenut rakentamisen Hattulassa olevan hankalaa ja kunnassa rakennetaankin aikaisempia vuosia vähemmän. Mikäli rakentamista ei saada uudelleen vauhtiin, kuntaa uhkaa näivettyminen.

Tontti- ja asuntotarjonta on yksipuolista:

Kunnassa on yksipuolinen tonttitarjonta, eikä rivi- ja kerrostaloasuntojen tarjonta riitä. Kunnan väkiluku ei lähde kasvuun pelkillä omakotitaloilla.

Yläkoulun rakentaminen voi hidastua:

Parolan koulukampuksen rakentaminen on kestänyt liian kauan. Aikataulu (valmis 2021) on tiukka, mutta ei mahdoton. Keskeistä on, etteivät yläkoulun tilat menisi käyttökieltoon ennen uuden rakennuksen valmistumista.

Kunta ajatuu helposti riitoihin:

Kunta on syystä tai toisesta ajautunut liian helposti riitoihin, joista on seurannut oikeusprosesseja.
Kesken ovat muun muassa korvausriidat Pihlajalinnan ja Tawastia Soran kanssa. Pihlajalinna-oikeudenkäynnin pääkäsittely alkaa tämän viikon keskiviikkona.

Sisäinen valvonta ei täysin toimi:

Vuoden 2020 rakennusvalvonnan tapahtumat osoittavat, että kunnan sisäinen valvonta ei ole kaikin osin toiminut, huolimatta melko uusista sisäisen valvonnan ohjeista.
Toimenpiteisiin on ryhdytty, ja yhtenä kehityskohteena on mittareiden kehittäminen.

Menot