Kanta-Häme Hattula

Hattula syrji naista palkkauksessa lain vastaisesti – Käräjäoikeus tuomitsi kunnan hyvitykseen ja korvauksiin

Käräjäoikeus tuomitsi kunnan maksamaan toimialajohtajalleen hyvitystä ja vahingonkorvauksia.
Hattulan kunnan maksettavaksi lankesi hyvityksinä ja korvauksina 23 900 euroa. Lisäksi vastapuolen oikeudenkäyntikuluista tuli maksettavaksi 9 650 euroa. Kuva: Juhani Salo
Hattulan kunnan maksettavaksi lankesi hyvityksinä ja korvauksina 23 900 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi vastapuolen oikeudenkäyntikuluista tuli maksettavaksi 9 650 euroa. Kuva: Juhani Salo

Hattulan kunta on tuomittu tasa-arvolain vastaisen syrjinnän vuoksi maksamaan toimialajohtajalleen hyvitystä 10 000 euroa sekä maksamaan vahingonkorvausta vajaan kahden vuoden ajalta runsaat 13 900 euroa viivästyskorkoineen.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden ratkaisu koskee naispuolisen toimialajohtajan, perusturvajohtaja Anitta Leinosen palkkaa, joka on ollut selvästi pienempi kuin samanarvoisesta työstä miespuoliselle viranhaltijalle maksettu palkka. Ratkaisu on lainvoimainen.

Kunnanjohtaja esitti palkankorotusta

Tasa-arvolain mukaan välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Syrjinnäksi katsotaan muun muassa se, jos työnantaja soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä joutuu sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin toinen työnantajan palveluksessa samanarvoisessa työssä oleva työntekijä.

Hattulan silloinen kunnanjohtaja Lauri Inna esitti 27.2.2017 kunnanhallitukselle perusturvajohtajan palkan korottamista 400 eurolla kuukaudessa. Hän perusteli esitystään tuolloin perusturvajohtajan tehtävien lisääntymisellä, moninaisuudella ja vaativuudella sekä sillä, että palkka oli alimitoitettu suhteessa muiden toimialajohtajien palkkoihin. Työllisyyden hoito siirtyi perusturvajohtajan vastuulle vuoden 2016 alusta ja perusterveydenhuolto 2017 alusta lukien.

Kunnanhallitus kuitenkin hylkäsi Innan esityksen, eikä muuttanut sitä myöskään oikaisuvaatimuksen jälkeen.

Uusi kunnanhallitus samoilla linjoilla

Silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) muistelee, että kyseessä oli kunnanhallituksessa äänestyspäätös. Äänestysluvut olivat pöytäkirjan mukaan 5–3 palkankorotuksen hylkäyksen puolesta.

Kevään 2017 kuntavaalien vuoksi palkka-asia siirtyi seuraavan kunnanhallituksen käsiin.

Nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila (kok.) kertoo, että asia oli esillä vielä uuden kunnanhallituksen aikana, mutta se jatkoi aiemman kunnanhallituksen tekemää linjaa, eikä muuttanut kantaansa. Asia tuli vireille käräjäoikeudessa tammikuussa 2018.

Tilannetta Puotila pitää aika harvinaisena ja sanoo, että työtehtäviä on vaikea vertailla keskenään, kun kahta samanlaista tehtävää ei ole. Hän myös muistuttaa, että perusturvajohtajan rekrytointi oli suhteellisen tuore ja hänelle maksettiin se palkka, jota hän valintatilanteessa pyysi. Hänen mielestään toimialajohtajan työkuormassakaan ei tapahtunut oleellista muutosta, kun joitakin tehtäviä tuli lisää, mutta toisaalta toisia jäi pois.

Anitta Leinosta Hämeen Sanomat ei tavoittanut keskiviikkona.

Erilaiset näkemykset toimenkuvien samanarvoisuudesta

Hattulan kunta on perustellut käräjäoikeudelle toimialajohtajien palkkaeroja sillä, että toimenkuvat eivät ole samanarvoisia tai vaativuudeltaan samantasoisia. Se myös katsoi, että viranhaltijoiden työkokemus ja palvelusuhteiden kesto ovat hyväksyttävä syy palkkaeroille.

Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että toimialajohtajista perusturvajohtajan ja teknisen johtajan työt ovat keskenään samanarvoisia, eikä niissä toimineiden, eri sukupuolta olevien henkilöiden palkkaeroa voida hyväksyttävästi selittää työkokemuksen pituudella. Tästä johtuen käräjäoikeus katsoi kunnan syrjineen perusturvajohtaja Anitta Leinosta tasa-arvolain vastaisesti.

Käräjäoikeus: Tahallisesti tai tuottamuksellisesti taloudellista vahinkoa

Käräjäoikeus päätyi siihen, että vahingonkorvausta maksetaan aikaväliltä 1.1.2017–31.10.2018. Vahingonkorvaussumma 13 900 euroa koostuu perusturvajohtajan ja teknisen johtajan kuukausipalkkojen erotuksesta lomarahoineen.

Käräjäoikeus perustelee ajanjaksoa siten, että kunnanhallituksen hylkäämä kunnanjohtaja Innan esitys palkankorotuksesta olisi koskenut aikaa vuoden 2017 alusta alkaen. Tästä eteenpäin käräjäoikeus katsoo toteen näytetyksi, että kunta on tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut kantajalle taloudellista vahinkoa.

Hyvityksen ja vahingonkorvauksen lisäksi Kanta-Hämeen käräjäoikeus on määrännyt kunnan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluista kaksi kolmasosaa eli noin 9 650 euroa.

Käräjäoikeus on antanut tuomion viime vuoden joulukuussa. Hämeen Sanomat sai asian tietoonsa tällä viikolla. HäSa

Päivän lehti

29.1.2020