Kanta-Häme

Hattulan kirkonkukko pääsi välillä vierihoitoon ja korjattavaksi

Kun kukko katosi yllättäen Pyhän Ristin kirkon tapulin katolta, hätääntyi paikallinen kirkkokansa pahanpäiväisesti. Kukko palaa tutulle katolleen ensi tiistaina.
Pyhän Ristin kirkon kukko on kuparia. Kiinteistönhoitaja Arto Hasari ei kiillottanut lintua aivan kiiltäväksi, sillä silloin siitä olisi hävinnyt ajan patina.

Kun tuuli riepotteli kirkonkukkovanhusta myrskyssä viime viikonvaihteessa, päätti Hattulan seurakunnan kiinteistönhoitaja Arto Hasari pelastaa tuuliviirin. Pyhän Ristin kirkon tapulin katolla maailmaa tarkkaillut kukko oli pahemman kerran lommoilla, kun Hasari kuljetti vanhuksen turvaan aivan Uuden kirkon kupeessa olevalle verstaalleen.

– Pitäähän kaverille vähän vierihoitoa antaa, kun joutuu ulkona vuosikymmeniä olemaan, Hasari naureskelee.

Suuria korjauksia ei kukkoon jouduttu tekemään, eikä historialliseen esineeseen niitä olisi tehtykään. Kuparista tehdyssä esineessä ei ole minkäänlaisia nimiä tai vuosilukuja, mutta Hasari uskoo sillä olevan ihan kunnioitettavasti ikää.

– En tiedä mitään tämän kirkonkukon tarinasta. Sen kuitenkin huomasin vanhasta kartasta, että tapulin katolle oli piirretty kukko jo 1700-luvulla. Voi olla, että kukko oli jo silloin Hattulassa, Hasari kertoo.

Hattulan kirkonkukot eivät jää yhteen, vaan niitä on kokonainen parvi.

Yksi kirkonkukko on Tyrvännössä. Nykyisen kukon edeltäjä on majaillut jo pitkään Pyhän Ristin kirkon makasiinin ylimmässä kerroksessa. Sitä on paikkailtu ja se on ainakin parinkymmenen laukauksen kauttaaltaan rei’ittämä. Kun kukkoa katsoo oikein tarkasti, tavoittaa silmä kukosta vuosiluvun 1914. Vuosiluvun yhteydessä olevasta kirjoituksesta ei saa kuitenkaan paljaalla silmällä selvää.

– Minulla ei ole minkäänlaista aavistusta siitä, koska kukot on vaihdettu. On mahdollista, että viiriä ovat ampuneet joko venäläiset tai alueella liikkuneet miehet sisällissodan aikana.

Hasari jää miettimään, siirretäänkö vanhempi kirkonkukko makasiinin alakertaan, jossa on esillä muutakin vanhaa esineistöä. Seurakunnalla on muun muassa tallessa ainakin kahdet ruumiinkantopaarit, jotka ansaitsisivat olla esillä julkisesti. Pyhän Ristin kirkolla olevat paarit ovat vuodelta 1783.

– Olemme miettineet asiaa jo pitkään. Projekteja riittäisi, Arto Hasari huomauttaa.

Yleisimmin kirkonkukkoa tavataan keskiaikaisten kivikirkkojen katolta, eikä ihme, sillä se on valveutuneisuuden vertauskuva. Kristushan sanoi, että ”valvokaa, sillä ette tiedä aikaa ettekä hetkeä”.

Hasari olisi hyvillään, jos saisi lisätietoa kirkonkukkojen vaiheista Hattulassa. On hyvinkin uskottavaa, että kukkoja on ollut käytössä useita. Kun yksi on kulunut liikaa, on se vaihdettu uuteen.

– Mielelläni minä kuulisin kukoista. Niitä pitää kunnioittaa, eikä ikää pitäisi missään tapauksessa piilottaakaan, Hasari sanoo.

Kirkonkukko nostetaan Pyhän Ristin kirkon tapulin katolle varhain tiistaiaamuna. HäSa

Jos tiedät lisää kirkonkukkojen tarinasta, ota yhteyttä osoitteeseen saila.karpiola@hameensanomat.fi