– Te olette nyt vielä ihan ipanoita. Mutta kohta te jo äänestätte ja vaikutatte siihen, missä teidän ruokanne tuotetaan.
Näillä sanoilla kannusti hattulalainen vilja- ja laamatilan isäntä Eero Kovero tilallaan vierailleita koululaisia. Hän toivoi, että koululaiset ottavat selvää tuotantotavoista ja miettivät omia kulutustottumuksiaan.
Kaikki seiskat lähiruokaretkellä
Kaikki Parolan yhteiskoulun 7-luokkalaiset osallistuivat alkuviikolla lähiruokaretkelle, jonka aikana vierailtiin kolmella tilalla. Tutuksi tulivat Suontaan kartanon naudat, Topi Ahtilan perunat Mervessä sekä Metsälammen vilja- ja laamatila Pekolassa.
Ahtilan perunat tosin ovat koululaisille ennestään tuttuja, sillä niitä syödään Hattulan kouluissa.
Metsälammen tilalla oppilaat saivat aluksi rautaisannoksen tietoa viljatilan toiminnasta ja esimerkiksi lannoitteiden käytöstä. Eero Kovero kertoi myös, että tilan hiilijalanjälki on negatiivinen, eli se sitoo hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin tuottaa niitä.
– Meillä on tavoitteena tuottaa ruokaa turvallisesti ja tehokkaasti, ja sen taustalla on paljon tiedettä ja tutkimusta.
Kolmen villalaaman lauma
Vilja-aiheen jälkeen päästiin tilan varsinaisten vetonaulojen eli laamojen pariin, ja seiskaluokkalaisilla riitti kysyttävää.
– Voiko laamoilla ratsastaa, tenttasivat Janika Kainulainen ja Milja Autio. Milja Autio on juuri lopettanut hevosharrastuksen, Janika Kainulainen taas ratsastaa yhä.
Metsälammen tilan emäntä Pia Kekkonen kertoi, että laamoilla ratsastetaan yleisesti. Tilan kolmesta laamasta kaksi on kuitenkin nyt tiineenä, eikä niillä voi silloin ratsastaa.
Tilan laamat ovat villalaamoja, mutta Metsälammen tilalla ne ovat vasatuotannossa. Poikaset myydään muille tiloille.
– Meillä oli näiden kolmen naaraan lisäksi Reiska-niminen ori, joka kuoli 18-vuotiaana. Sen jälkeläisiä on Suomessa aika paljon, ja siksi meillä on tarkoitus tuoda uusi ori Sveitsistä syksyllä, kertoi Pia Kekkonen.
Samalla tuodaan myös muutama uusi naaras laumaan.
Kotikunnan tuotanto tutksi
Janika Kainulainen, Milja Autio sekä Ninna Rasmusson pitivät retkipäivää hyödyllisenä.
– Kotitaloustunneilla on puhuttu esimerkiksi ruuan käsittelystä ja säilytyksestä, mutta ei niinkään tuotannosta. Siksi täältä sai paljon uutta tietoa, Rasmusson sanoo.
Se on ollut myös päivän tarkoitus. Retkipäivän idea syntyi Parolan yhteiskoulun kotitalousopettajan Marja-Leena Ahosen havainnosta, jonka mukaan nuoret tietävät varsin vähän ruuan tuotannosta.
– Opetuksessa korostan lähiruokaa ja suomalaista ruokaa. Harvalla nuorella on enää suoria kontakteja maatalouteen, vaikka Hattula on vahvaa ruuantuotantoaluetta. Siksi halusin näyttää oppilaille, että oman kunnan alueella tuotetaan monenlaista syötävää ja juotavaa, Ahonen kertoo.
Retken toteutuksessa olivat mukana MTK Hämeen Ruokaviesti-hanke sekä MTK Hattula-Kalvolan yhdistys.
MTK Hämeen ohjelmapäällikkö Päivi Rönni iloitsi siitä, että kaikille seitsemäsluokkalaisille järjestyi näin mahdollisuus päästä lähiruokaretkelle osana kouluopetusta.
– Hienoa, että paikalliset tilat saatiin tähän mukaan. Tiettävästi tällaista mahdollisuutta ei ainakaan Hattulassa ole ollut aiemmin tarjolla, Rönni sanoo. HÄSA
