Hattulan yläkoulun uudet tilat nousevat nykyisen rakennuksen viereiselle metsäalueelle, jos sivistyslautakunnan esitys menee läpi.
Keskiviikon kokouksessaan sivistyslautakunta päätti esittää, että kaikki uudisrakentaminen suunnattaisiin Parolan koulun läheisyyteen yläkoulun viereiselle metsätontille kallion päälle.
Kyseessä oli alkuperäisen päätösesityksen vastaehdotus, jonka esitti lautakunnan jäsen Tuomas Nieminen (vas.). Sivistyslautakunta hyväksyi esityksen äänin 4–3, kun kaksi jäsentä äänesti tyhjää.
Vs. sivistysjohtaja Minna Kallio jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, koska päätösesitys on kunnanhallituksen hyväksymän tarveselvityksen vastainen ja epätarkoituksenmukainen lainsäädännön näkökulmasta.
– Yläkoulu on merkittävässä roolissa, mutta lisäksi esitetään tilatarpeet noin 50 esioppilaalle. Yksi määrittävä tekijä on opetushallituksen suosittelema joustava alkuopetuksen mahdollisuus, Kallio kertoo.
– En näe mielekkäänä, että sijoitamme 50 5–6-vuotiasta lukion ja yläkoulun tiloihin.
Alkuperäisessä esityksessä kaksi kampusta
Sivistyslautakunnan alkuperäinen päätösesitys oli, että Hattulaan olisi syntynyt kahden eri kampuksen yhtenäiskoulu.
Vs. sivistysjohtaja Minna Kallio esitti, että Parolan yhteiskoulun korvaavan kampuksen tilatarpeet osoitettaisiin sekä Parolan koululle Koulutien ja Merventien rajaamalle alueelle että Juteinin koulun alueelle.
Esityksen mukaan molemmilla kampuksilla olisi opetusta esikoululaisista 9. luokkaan asti. Kallion mukaan päätösesityksen pohjalla oli kunnanhallituksen hyväksymä tarveselvitys yhtenäiskoulun tilatarpeista.
Hän muistuttaa, että perusopetuslain mukaan opetus pitää järjestää oppilaiden ikäkauden kehityksen mukaisesti.
– Tämä ei toteudu, jos yhteiskoulu rakennetaan metsätontille. En tiedä, pitääkö tehdä uutta tarveselvitystä varhaiskasvatuksen lasten näkökulmasta. Lisäksi metsän olemassaoloa pitää puolustaa sekä hyvinvoinnin että oppimisympäristön monipuolisuuden kannalta.
“En halua, että oppilaat suhaavat väliä”
Hattulan ainoalle yläkoululle tarvitaan uudet tilat, koska nykyinen Parolan yhteiskoulun rakennus on kärsinyt sisäilmaongelmista ja tullut teknisesti tiensä päähän. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että Parolan yhteiskoulun rakennuksen peruskorjaus tulisi kalliimmaksi kuin uudisrakentaminen.
Sivistyslautakunnan esitystä Parolan yhtenäiskoulun uusista tiloista käsitellään teknisessä lautakunnassa ensi tiistaina, ja asia etenee kunnanhallitukseen kesäkuussa.
– Tekninen lautakunta laskee kustannuksia, paljonko kallion päälle rakentaminen maksaa. Esitys kahdesta kampuksesta saattaa palata pöydälle, jos metsätontti ei mene läpi, Kallio sanoo.
Hänen mukaansa alkuperäisessä päätösesityksessä rakentamistarve ja -kustannukset vähenisivät, kun Juteinin olemassa olevia opetustiloja voisi käyttää useampi luokka-aste.
– Yksi Parolan kampushankkeen suunnittelun reunaehto on, että olemassa oleva rakennuskanta pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla, Kallio sanoo.
– Juteinin liikunnan ja musiikin tilojen käytön kannalta siirtymistä tulee liikaa, jos yläkoulun opetus on muualla. En halua, että oppilaat suhaavat väliä tunnin tai kahden välein.
Uudisrakennuksille olisi tilaa
Alkuperäinen päätösesitys kampuksen jakamisesta kahtia merkitsisi Kallion mukaan opetuksen keskittämistä pienempiin yksiköihin ja tukisi eri luokka-asteiden opetushenkilökunnan yhteistyötä.
Ainoastaan yläkoululaiset kulkisivat Parolan ja Juteinin koulualueiden välillä, mutta eivät kesken koulupäivän. Lukujärjestyksissä yhtenä päivänä olisi siis aineita, jotka löytyvät yhdestä koulusta.
– Oppilaiden lukujärjestys laadittaisiin niin, että jatkuva siirtyminen jäisi pois, Minna Kallio kertoo.
– Juteinin pihapiiriissä olisi tilaa uudisrakennukselle vähän alle tuhat neliötä hiekkaparkkipaikan kohdalla. Siellä painottettaisiin kieliä ja äidinkieltä. Parolan koulun alueella on jopa 2800 neliötä tilaa uudisrakennukselle, jossa painotettaisiin matematiikkaa ja luonnontieteitä. Uudet taito- ja taideaineiden tilat voisivat olla myös alakoulun käytettävissä, Kallio sanoo.
Kallio haluaa, että koulun uudistaminen lähtisi lapsen ja nuoren tarpeesta.
– Meillä on tullut aiemmissa koulu-uudistuksissa hyviä käytänteitä siitä, missä vaiheessa kannattaa olla innovatiivinen ja mistä täytyy pitää tiukasti kiinni, että asiat toimivat ja oppilailla on turvallinen olo. HäSa
