Kanta-Häme

Hattulassa pääsee pienimmillä veroilla, Lopesta tulossa kirein verottaja

Kanta-Hämeessä maksetaan sote-uudistuksen jälkeen reippaasti alle 10 veroprosentin mukaan kuntaveroa. Kuntien väliset vaihteluerot jäävät kahden prosentin haarukkaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä maakunnalle, siirtyy samalla kaikilta kunnilta 12,3 prosenttia verotuloista valtiolle. Toisaalta sote-muutos ja tasoitusjärjestelmä aiheuttavat kunnille joko paineita nostaa tai mahdollisuuden laskea verotustaan.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala arvioi tuoreeltaan ja pikaisen tutustumisen jälkeen, etteivät sote-uudistuksen aiheuttamat laskelmat juuri poikkea kaupungin aiemmista alustavista arvioista.

– Tässä yllätti lähinnä tämä lakiesityksen antamisen ajankohta. Hallitus kertoi asiasta juuri ennen lomakautta ja vielä iltapäivän päätteeksi. Kunnille jää aikaa antaa esityksestä palautetta 5. elokuuta saakka, ennen kuin esitys etenee lausuntokierrokselle, ihmettelee Kenakkala.

Kanta-Hämeessä missään kunnassa muutos ei aiheuta paineita nostaa veroprosenttia edes yhden yksikön verran. Toisaalta mahdollisuuden veroprosentin laskemiseen jäävät alle puolen prosenttiyksikön suuruisiksi.

Maakunnan korkein veroprosentti löytyy muutoksen jälkeen vuonna 2019 Lopelta, jossa sivistystoimen, teknisen toimen ja elinvoiman palvelujen järjestämiseen tarvitaan 9,39 veroprosentin tuomat verotulot.

Hattulassa maksetaan muutoksen jälkeen maakunnan alhaisinta veroa (7,77 prosenttia), vaikka muutoksen aiheuttama korotuspaine 0,05 prosenttia otetaan huomioon.

Muutos aiheuttaa korotuspaineita suurimmillaan Tammelassa (+0,64) mutta myös Forssassa, jossa 0,62 prosentin korotuksen jälkeen veroprosentti on 8,32. Tammelassa veroprosentti jää 7,84:ään. Lounais-Hämeen kunnista yksikään ei hyödy sote-muutoksesta, vaan kaikissa syntyy veroprosentin korotustarvetta.

Hämeenlinnassa muutostarve jää 0,15 prosenttiyksikköön ja veroprosentti olisi 8,35. Hattulassa tuleva veroprosentti on 7,75 ja Janakkalassa 7,91.

Riihimäellä taas kaupunki hyötyy muutoksesta, sillä kaupungille jää jopa 0,21 prosenttiyksikön verran varaa pienentää veroprosenttiaan 7,75:een. Hausjärvi selviäisi palvelujen järjestämisestä 8,75 veroprosentilla, vaikka laskisi veroprosenttia muutoksen mahdollistavan 0,45 prosenttiyksikön verran.

Janakkalan kunnan talous- ja hallintopäällikkö Jenni Jokela sanoo kriisikunnaksi ajautuneen kunnan joutuvan taistelemaan jo tänä syksynä, jotta talous saadaan tasapainotettua.

Jollei Janakkala löydä säästökeinoja, kunta joutuu kiristämään ensi vuodeksi verotustaan prosenttiyksikön verran. Ainakin Janakkala on siis yksi niistä kunnista, joissa joudutaan jo ennalta varautumaan vuosiin 2020 ja 2021, jolloin kunnat eivät saa korottaa verojaan 0,5 prosenttia enempää vuodessa.

Valtiovarainministeriön esittämät luvut ovat laskennallisia arvioita, jotka perustuvat vuoden 2016 tasapainoiseen tilanteeseen. HÄSA

Päivän lehti

21.1.2020