Valtiotieteiden tohtori Essi Eerola asui Hauholla siihen asti, kun hän kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseon lukiosta. Käyn Hauholla usein, sillä vanhempani asuvat edelleen Ilmoilassa, Eerola sanoo. KUVAT: Pekka Rautiainen
Kanta-Häme Hämeenlinna

Hauholla juhlittiin taas itsenäisyyttä perinteisesti

Hauholla vietettiin jälleen kerran itsenäisyyspäiväjuhlat seurakuntatalossa. Pitäjässä uskotaan, ettei moinen muualla Hämeenlinnassa onnistuisikaan, sillä vain Hauholla asioita osataan tehdä vielä yhdessä.

Suomen 101. itsenäisyyspäivää vietettiin Hämeenlinnassa hyvinkin perinteisesti. Ensin laskettiin seppeleet sankarihaudalle, vedettiin lippu salkoon ja laulettiin Maamme-laulu. Varsinaisia itsenäisyyspäiväjuhlia järjestettiin vähän, mutta Hauho piti yhä sitkeästi pintansa.

Hauho-Seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen sanoo, että paikalliset järjestöt ja seurakunta ovat järjestäneet itsenäisyyspäiväjuhlat vuodesta 2008 lähtien. Sitä ennen juhlista huolehti itsenäinen Hauhon kunta.

Käynti sankarihaudalla kuuluu itsenäisyyspäivän perinteeseen.

– Kuluva vuosi on ollut täällä Hauholla monessa mielessä poikkeuksellinen. Hauho-Seura perustettiin 70 vuotta sitten ja Hauho 150 vuotta sitten. Kaiken lisäksi Hauhon historian kolmas osa julkaistaan ensi viikolla. On aikamoinen saavutus, että Hauhosta saadaan peräti 900-sivuinen historia, Lehtonen kehaisee.

 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusjohtaja Essi Eerola muistutti kuulijoille, ettei tämän päivän sote-keskustelu ole Suomen historiassa millään tavalla poikkeuksellista. Eerola on työskennellyt Helsingin yliopiston lisäksi Suomen Pankissa rahapolitiikka- ja tutkimusosaston tutkimusyksikössä neuvonantajana.

Soten tavoitteena on muun muassa hillitä palvelujen kustannuksia ja parantaa niiden yhdenvertaisuutta. Aivan samojen ongelmien kanssa painiskeltiin Essi Eerolan mukaan jo vuonna 1957.

– Lapsilisät kuohuttivat vuonna 1957, kun hallitus aikoi siirtää osan sen vuoden lapsilisän maksatuksesta seuraavaan vuoteen. Sosiaalipoliittinen yhdistys järjesti lopulta tilaisuuden, jossa mietittiin, voimmeko supistaa sosiaalimenojamme. Tuolloin etsittiin suuntaa suomalaiselle hyvinvoinnille, Eerola korostaa.

Juhlapuheessaan Hauholta kotoisin oleva Eerola muistuttaa, että Suomi on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin vuonna 1961, kun suomalaisen hyvinvointivaltioprojektin ykkösideologi Pekka Kuusi julkaisi klassikkoteoksensa 60-luvun sosiaalipolitiikka. Kirjan ilmestyminen oli aikansa mediatapahtuma ja siitä otettiin lopulta poikkeuksellisen suuri 15 000 kirjan painos.

Kuusen perimmäinen ajatus oli, että sosiaaliset tulonsiirrot tukevat talouskasvua.

– Tietenkin aikaa on kulunut paljon ja Suomi on muuttunut. Meillä ei ole kuitenkaan varaa tällaiseen sosiaaliturvaan, vaikka olemmekin nyt paljon varakkaampia kuin vielä 1960-luvulla. Sosiaaliturvan pitää kannustaa työntekoon, Eerola korostaa.

Vetaraanikuoro juhlisti itsenäisyyspäivää Hauholla.

Itsenäisyyspäivän vietto päättyi Hauholla vasta illalla, kun kirkonkylässä oli partiolaisten soihtukulkue ja palvelutalo Koivuokotoon vietiin laulutervehdys. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita